Suomen ja Baltian maiden pääministerit ottivat EU-huippukokouksen alla kantaa Venäjän toimiin Ukrainan-vastaisella rajallaan. Lausunnoista käy ilmi, että näkemykset poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Venäjä on koonnut joukkoja lähelle Ukrainaa, ja tilanne uhkaa kiristyä sotilaalliseksi konfliktiksi. Lisäksi Venäjän presidentti Vladimir Putin on useaan otteeseen vaatinut takuita siitä, ettei Nato enää laajene itään.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, ettei EU voi jäädä asiassa sivustakatsojaksi. Hän toteaa, että Suomi on ”huolissaan” tilanteesta Ukrainassa.
– Pitää laskea jännitteitä ja saada Krimin ja Ukrainan tilanne ratkaistua. Venäjän pitää ottaa vastuu toimistaan. Meidän pitää taata, että vakaus ja rauha ovat tulevaisuutta.
Latvian pääministeri Krišjānis Kariņš ottaa tiukemman linjan. Hänen mielestään EU:n tulee tarjota Ukrainalle sotilaallista tukea Venäjää vastaan. Kariņšin mukaan Ukraina voi itse päättää, hakeeko se jäsenyyttä Natossa ja EU:ssa, eikä Venäjällä ole oikeutta puuttua asiaan.
– Ei ole totta, että Putin pelkäisi sitä, että Nato hyökkää Venäjälle. Putin ja Kreml pelkäävät demokratiaa, jota noudatetaan Nato-maissa. Putin pelkää, että demokratia tulee Venäjälle, Kariņš sanoo.
Viron pääministeri Kaja Kallas totesi myös keskiviikkona, ettei Venäjä saa puuttua Naton laajenemiseen. Hänen mukaansa Venäjä on itse luonut tilanteen, josta se syyttä länsimaita.
– Putin yrittää esittää itsensä ratkaisuna ongelmaan, jonka hän on itse luonut. Meidän ei pidä kävellä hänen ansaansa, Kallas sanoi.
Liettuan pääministeri Gitanas Nausėda sanoo, että tilanne on kärjistynyt koko itäisessä Euroopassa, Baltian maat mukaan lukien.
– Meillä on vaarallisin tilanne 30 vuoteen. Pitää tehdä kaikki, jotta vältämme huonoimman mahdollisen vaihtoehdon, jota valitettavasti ei voida sulkea pois. Se olisi (Venäjän) sotilaallinen interventio Ukrainaan.
Nausėda on huolissaan myös siitä, että Valko-Venäjä ja Venäjä lähentyvät toisiaan sotilaallisesti.
– Valko-Venäjä sallii Venäjän käyttää aluettaan mahdollisena alustana, jonka kautta se voi hyökätä naapurimaihin.
Baltian maiden pääministerit ehdottavat vahvoja pakotteita siinä tapauksessa, että Venäjä hyökkää Ukrainaan.
– Mielestäni pitää harkita laajoja sanktioita, Kariņš toteaa.
– Meillä on työkaluja, joilla voimme pysäyttää Venäjän aggressiiviset toimet, sanoo Nausėda.
Marin puolestaan ottaa hieman maltillisemman linjan.
– Sanktiot ovat keino, jota olemme valmiita käyttämään, jos se on välttämätöntä. Ilman muuta pitää pyrkiä löytämään ratkaisu tilanteeseen myös muuta kautta, Marin toteaa.
Kariņš katsoo, että tarvittaessa EU:n pitää keskeyttää Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönotto. Putki on valmis, ja kun se otetaan käyttöön, sen on tarkoitus tuoda kaasua Venäjältä Saksaan.
– On selvää, että tällä hetkellä Putin käyttää Nord Streamia kiristääkseen EU:ta, Kariņš toteaa.
Kariņšin mukaan Putin antaa väärää tietoa väittäessään, että Nord Stream pitää avata, jotta EU saa riittävästi kaasua. Hän muistuttaa, että tarvittava kaasuinfrastruktuuri on jo olemassa Ukrainassa, mutta että Venäjä haluaa poliittista syistä siirtyä käyttämään Nord Stream 2 -putkea.
Myös Liettuan Nausėda kannattaa Nord Stream -pakotteen käyttöä tarvittaessa.
– Tämä on yksi keino, joka voisi olla hyvin voimakas.
Kallas ei ota kantaa pakotteisiin, mutta toteaa, että Venäjä pyrkii energian hinnalla horjuttamaan EU-maiden tasapainoa.
Marin ei kannata Nord Stream 2 -putkeen liittyviä pakotteita.
– Mielestäni on tärkeää pitää energiapolitiikka irti konfliktista, Marin sanoo.
Edit 17.12. klo 8.26. Poistettu tieto maiden yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa.
