Saksan nousu Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden johtavaksi valtioksi voi helposti jäädä juuri nyt vähälle huomiolle, mutta historiankirjoittajien silmissä asialle tullaan kenties antamaan merkittäväkin painoarvo, eturivin saksalaisdiplomaatteihin lukeutuva Arndt Freytag von Loringhoven toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa. https://cepa.org/article/germany-europes-new-security-leader/
– On totta, että tämä ei ole seurausta perinteisestä eurooppalaisesta kyynärpäätaktiikasta tai äänen korottamisesta. Vaikka tämä on tapahtunut hyvin hiljaa ja aiheuttanut vain vähän väreilyä, kyse on kuitenkin kiistattomasta tosiasiasta, Saksan tiedustelupalvelun varajohtajana, Naton apulaispääsihteerinä ja maansa Varsovan-suurlähettiläänä toiminut Freytag von Loringhoven sanoo.
Liittokansleri Friedrich Merz on osallistunut viime viikkojen kuluessa yhä tiiviimmin Ukrainan rauhanprosessiin. Hänen tavoitteenaan on Freytag von Loringhovenin mukaan ennen kaikkea varmistaa, että Ukrainaa suojataan Yhdysvaltojen ja Venäjän harjoittamalta painostukselta ja että neuvotteluja ei käydä ilman, että myös Eurooppa on niissä osallisena.
– Saksa on myös EU:n peräsimessä ja mobilisoituu vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Tiukkaa taloudenpitoa pitkään harjoittanut maa on Merzin johdolla luopunut velkarajoituksistaan ja käynnistänyt dramaattisen, jopa 378 miljardin euron puolustusmenojen lisäyksen vuoteen 2029 mennessä. Merz on myös edistämässä asevelvollisuutta – ja kuten hänen belgialaisiin kohdistamansa painostus osoittaa, hän on myös valmis käyttämään Saksan diplomaattista vaikutusvaltaa, Freytag von Loringhoven toteaa.
Keskustaoikeistolaisia kristillisdemokraatteja johtava Merz on hänen mukaansa Saksan USA-myönteisin liittokansleri pitkään aikaan. Donald Trumpin hallinnon vähittäinen irtautuminen Euroopasta on kuitenkin pakottanut Merzin tekemään omat johtopäätöksensä muutoksen välttämättömyydestä. Britanniaan ja Ranskaan verrattuna Saksalla on myös enemmän taloudellista liikkumavaraa.
– Saksalla on siis rahaa käytettävissään, ja Merz on avannut hanat. Juuri ennen virkakautensa alkua hän sai kahden puolueen tuen Saksan perustuslaillisten lainanottorajoitusten höllentämiselle, mikä mahdollistaa vähintään yhden biljoonan euron panostukset puolustukseen ja infrastruktuuriin, Freytag von Loringhoven muistuttaa.
Merz on ilmoittanut tähtäävänsä maan puolustusmenojen kaksinkertaistamiseen, ja Saksan parlamentti on vastikään hyväksynyt lain, jolla sen asevoimien vahvuutta kasvatetaan lähes puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Uusi laki antaa myös mahdollisuuden yleisen asevelvollisuuden palauttamiseen, jos se katsotaan sotavalmiuden saavuttamisen kannalta tarpeelliseksi.
– Merz ymmärtää, että Saksa on olemassaoloaan uhkaavan vaaran edessä. Sen on kohdattava niin revisionistinen ja imperialistinen Venäjä, joka käy sotaa naapurimaataan ja koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan, kuin yhä välinpitämättömämpi Yhdysvallat, johon Saksan turvallisuus on viimeisten seitsemän vuosikymmenen ajan nojannut, Freytag von Loringhoven toteaa.
Myös Saksan tuki Ukrainalle jatkuu vahvana. Maa ilmoitti 15. joulukuuta myöntävänsä Ukrainalle 11 miljardia euroa lisäapua, mikä nostaa Saksan kokonaisavun vuodesta 2022 yhteensä 86 miljardiin euroon. Samaan aikaan Merz jatkaa ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että myös Eurooppaan jäädytetyt 210 miljardin venäläisvarat kyettäisiin lopulta – Belgian ja muutaman muun maan vastustuksesta huolimatta – ohjamaan Ukrainan hyväksi.
