Pidättyvässä linjassa, jota Saksa on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan puolustuspolitiikassaan noudattanut, tapahtui toukokuussa symbolisesti merkittävä käänne, kun tuore liittokansleri Friedrich Merz osallistui Liettuaan pysyvästi sijoitetun saksalaisen panssariprikaatin perustamisparaatiin Vilnassa.
Edellinen liittokansleri Olaf Scholz puhui mahtipontisin sanakääntein Saksan suunnanmuutoksesta jo vuonna 2022 Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Merz on kuitenkin edennyt sanoista tekoihin poistattamalla katon maansa puolustusmenoilta ja sitoutumalla nostamaan Bundeswehrin Euroopan vahvimmiksi asevoimiksi.
Saksalaiset ovat maan entisen tiedustelujohtajan Arndt Freytag von Loringhovenin ja tohtori Leon Mangasarianin mukaan parhaimmillaan kriisitilanteissa, jolloin haitalliset säännöt ja rajoitteet voidaan heittää romukoppaan. Vaikka maasta puhutaan ”Euroopan sairaana miehenä”, sen talous on kuitenkin edelleen maailman kolmanneksi suurin, he muistuttavat.
Saksalaiset suhtautuvat Venäjään paljon kriittisemmin kuin vuonna 2022, he toteavat Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Lähes 70 prosenttia saksalaisista pitää nyt Venäjää uhkana maansa turvallisuudelle, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna. Samaan aikaan Venäjän harjoittamaa hybridivaikuttamista kuitenkin vähätellään, ja moni saksalaisyritys haikailee yhä kauppasuhteiden palauttamista ja halpaa venäläistä energiaa.
Freytag von Loringhoven palveli Saksan tiedustelupalvelun apulaisjohtajana 2007–2010. Hän on sittemmin toiminut muun muassa Naton tiedustelutoiminnasta vastaavana apulaispääsihteerinä ja maansa suurlähettiläänä Puolassa.
Tilanteessa, jossa presidentti Donald Trumpin hallinto on rajoittanut amerikkalaisten tiedustelutietojen jakamista Ukrainalle, Saksan olisi heidän mielestään tehostettava merkittävästi omaa Venäjään kohdistuvaa tiedustelutoimintaansa sekä aktivoitava uudelleen laajamittainen vakoilu Venäjän sisällä. Sama koskee Kremlin masinoiman terrorismin torjuntaa.
Venäjän harjoittamaan hybridivaikuttamiseen ja disinformaatioon Merzin hallinnon pitäisi heidän mukaansa reagoida paljon tähänastista voimakkaammin ja lisättävä kansalaisten tietoisuutta niihin liittyvistä uhista.
Saksan väestönsuojeluun liittyviä puutteita he luonnehtivat järkyttäviksi. Suurin osa maan väestönsuojista on peräisin kylmän sodan ajalta, ja satoja on purettu. Nykyisissä suojissa on tilaa alle prosentille 83 miljoonasta asukkaasta, kun esimerkiksi naapurimaassa Sveitsissä vastaava prosenttiosuus on täydet sata.
Sotilaallista liikkuvuutta edistävä infrastruktuuri edellyttää heidän mukaansa mittavia panostuksia, jotta joukkojen siirtäminen Naton itäiselle sivustalle tapahtuisi tarvittaessa mahdollisimman saumattomasti. Kyse on muun muassa teistä, silloista, rautatietunneleista ja itäisen Saksan sotilaslentokentistä, joita on kylmän sodan päätyttyä muutettu teollisuuspuistoiksi tai päästetty metsittymään.
Isoja haasteita liittyy myös puolustusvoimien miesvahvuuteen. Vielä vuonna 1990 Länsi-Saksan joukoissa oli aktiivipalveluksessa 495 000 sotilasta, reservissä noin 800 000. Nyt Bundeswehrissä palvelee enää noin 182 000 sotilasta, reserviläisiä noin 40 000–60 000. Freytag von Loringhoven ja Mangasarian sanovat Saksan sosiaalidemokraattien kuitenkin edelleen vastustavan asevelvollisuuden palauttamista.
