Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin täytyisi maksaa ehkä jopa 700 miljardia dollaria (600 miljardia euroa) ostaakseen Grönlannin. Summa vastaa lähes 85:tä prosenttia Yhdysvaltojen viime vuoden puolustusbudjetista.
Tämä on NBC Newsin haastattelemien tutkijoiden ja Yhdysvaltojen entisten viranhaltijoiden arvio. Sekään ei silti välttämättä riitä Tanskalle autonomisen alueensa myymiseksi. Kööpenhamina on aiemminkin kieltäytynyt asettamasta hintaa Grönlannille ja torjunut Yhdysvaltojen tarjoukset. Vuonna 1946 sen jälkeen, kun Yhdysvallat otti vastatakseen saaren puolustuksesta, presidentti Harry S. Truman tarjosi saaresta Tanskalle 100 miljoonaa dollaria kullassa. Summa vastaisi inflaatioon suhteutettuna tänä päivänä 1,7:ää miljardia dollaria (1,46:ta miljardia euroa). Tanska sanoi “ei”.
Grönlannilla on nykyään laaja itsehallinto. Tanska vastaa sen ulko-, puolustus- ja rahapolitiikasta, mutta se päättää itse muista asioistaan. Sen mineraalivarat ja strateginen sijainti arktisella alueella nostavat sen arvoa. Valkoisen talon mukaan Grönlannin hankinta on ”ensisijaista kansalliselle turvallisuudelle” ja sotilaallisen voiman käyttöä sen hankkimiseksi harkitaan.
– Kyseessä on uusi peli, jos katsotaan supervaltaa, joka on loittonemassa kaikista kansainvälisen oikeuden viitekehyksistä; ja pelin henki on pelkkä raaka voima, totesi The Timesin haastattelussa tanskalainen reservin kontra-amiraali Torben Orting Jorgensen, joka johtaa vaikutusvaltaista puolustuspoliittista Folk & Sikkerhed -verkostoa.
Washington on median mukaan harkinnut myös tarjoavansa 100 000 dollarin (86 000 euron) könttäsummaa jokaiselle grönlantilaiselle. Edullisempi – myös harkittu – vaihtoehto on liitännäisvaltiosopimus Grönlannin kanssa. Sopimuksessa Yhdysvallat tarjoaisi saarelle taloudellista tukea vastineeksi asevoimansa läsnäolosta. Washingtonilla on tällaisia sopimuksia Tyynellämerellä Marshallsaarten, Mikronesian liittovaltion ja Palaun kanssa.
Vaikka Tanska pääsisi sopimukseen Trumpin kanssa, se ei välttämättä voi laillisesti myydä Grönlantia sen itsehallinnon takia ja koska moni grönlantilainen kannattaa täyttä itsenäisyyttä. Vuoden 2008 kansanäänestyksessä 75 prosenttia saarelaisista kannatti suurempaa autonomiaa. Seuraavana vuonna se sääti itsehallintolain, joka takasi sille hallinnan useimpiin sisäisiin asioihin, mukaan lukien luonnonvarat, poliisi ja oikeuslaitos.
– Grönlanti ei ole koskaan ollut myytävänä eikä koskaan ole. Grönlannin asukkaat eivät halua amerikkalaisiksi, sanoi Aaja Chemnitz, toinen kahdesta Grönlannin edustajasta Tanskan parlamentissa.
