Nykypäivän haastattelema EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoo, että suunnitelmat avaavat miljardien eurojen mahdollisuudet suomalaiselle osaamiselle.
Mistä EU-komission uudessa muovistrategiassa on kyse, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen?
– Muovistrategialla pyritään lisäämään muovin kierrätystä, lopettamaan merten roskaaminen ja vähentämään muovin käyttöä korvaamalla se vaihtoehtoisilla materiaaleilla. Kyse ei ole kaiken muovin kieltämisestä, vaan käytön muuttamisesta kestävämmäksi.
– Kaikkien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään vain viisi prosenttia pakkausmuovien arvosta jää talouteen kiertoon. Se tarkoittaa vuositasolla Euroopassa yli sadan miljardin euron polttamista savuna ilmaan, kärräämistä kaatopaikoille tai kolmansiin maihin. Ei ole kestävää, että ostamme valtavat määrät öljyä ja heitämme sen hukkaan lähes saman tien. Muutos on välttämätön ja Euroopalla on parhaat edellytykset johtaa sitä.
Tavoitteet ovat tiukkoja. Miten niihin on reagoitu?
– Tämä on saanut komission tämän kauden esityksistä kaikkein myönteisimmän vastaanoton. Mikään jäsenmaa tai teollisuudenala ei ole tyrmännyt tavoitteita. Se kertoo, että olimme oikeaan aikaan liikkeellä.
– Jäsenmaat ja europarlamentti ovat jo aloittaneet esitysten käsittelyn, mutta strategian toteutuminen on lopulta kuluttajien käsissä. Voimme säätää lakeja, mutta muovi on niin iso osa arkeamme, että jokaisen meistä on muutettava käyttäytymistään. Kuluttajan valinnat ratkaisevat. Tuoreen kyselyn mukaan 74 prosenttia EU-maiden kansalaisista on huolissaan muovin vaikutuksista omaan terveyteen ja lähes 90 prosenttia on huolissaan ympäristövaikutuksista. Tulosten perusteella myös kuluttajat haluavat muutosta.
Kielletäänkö kaikki kertakäyttömuovit Euroopassa?
– Ei kielletä. Toukokuun lopussa julkistimme direktiiviesityksen, jolla vähennetään kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä. Esimerkiksi muoviset ruokailuvälineet, lautaset ja pillit on valmistettava muista materiaaleista. Kertakäyttöiset muoviset juomapakkaukset ovat sallittuja vain, jos korkit ja kannet pysyvät niissä kiinni. Lisäksi jäsenmaiden on vähennettävä radikaalisti muovisten elintarvikepakkausten ja juomamukien käyttöä sekä kierrätettävä muoviset pullot 90 prosenttisesti vuoteen 2025 mennessä.
– Suomessa kierrätys toimii jo panttijärjestelmän ansiosta, siitä voisivat muut maat ottaa opiksi. Muovintuottajien on osallistuttava jätehuollon ja puhdistamisen kustannuksiin, samoin kalastusvälineiden tuottajien. Esimerkiksi tupakantumpit on jatkossa saatava kerättyä ja kierrätettyä.
– Tiettyihin tuotteisiin on myös kiinnitettävä merkinnät, joista käy ilmi, sisältääkö se muovia, miten jäte on hävitettävä ja onko sillä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Näin voimme välttää 22 miljardin euron ympäristövahingot, vähentää päästöjä ja säästää kuluttajilta 6,5 miljardia.
Millä keinoilla tavoitteista tehdään totta?
– Keinoista tärkeimmät ovat muovin laatustandardit. Komissio on aloittamassa yhteistyössä tutkijoiden ja muoviteollisuuden kanssa laatustandardien laatimisen muoville.
– Nyt ongelmana on, että muovilaatuja on markkinoilla kymmeniä erilaisia ja vain harvoja laatuja voi sekoittaa keskenään. Siksi korkealuokkaisen uusiomuovin valmistus on hankalaa. Laatuongelmien lisäksi alan toimijat pelkäävät, ettei uusiomuovia ole riittävästi saatavilla. Yhtenäisten laatustandardien ansiosta muovi saadaan tehokkaasti kiertämään ja uusiomuoville luodaan yhtenäiset sisämarkkinat. Aivan kuin autojen turvallisuusstandardeilla.
Miksi emme voi vain siirtyä käyttämään biomuovia?
– Usein käytetty ”biomuovi”-sana ei kerro, tarkoitetaanko biopohjaista, biohajoavaa vai molempia. Biomuovien ympäristöystävällisyydessä on isoja eroja ja moni biohajoava muovilaatu vaatii erityisolosuhteet maatuakseen.
– Biomuovit voivat jopa pahentaa muoviroska-ongelmaa, jos kierrätyksestä ei ole huolehdittu ja ihmisillä on väärä luulo tuotteen ominaisuuksista. Moni kuluttaja onkin hämmentynyt käsiteviidakon ja vihreysväitteiden keskellä. Siksi komissio valmistelee yhtenäisiä laatustandardeja myös biohajoavalle muoville. Uudet säännöt määrittelevät ja velvoittavat merkitsemään selkeästi kompostoituvat ja biohajoavat muovit, jotta kuluttajat voivat valita aidosti ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Lisäksi olemme aloittaneet työn mikromuovien vaikutusten kartoittamiseksi.
Muoviroskaongelma on globaali. Mitä hyötyä on säädellä asiaa Euroopassa?
– Eurooppalaiset lait ovat epäsuorasti myös kansainvälisiä, sillä ne koskevat jokaista yritystä, joka haluaa tuotteensa eurooppalaisille markkinoille. Eli EU:n ulkopuolisten toimijoiden on täytettävä esimerkiksi muovin laatustandardit. Kauppa onkin tehokas painostuskeino saada muut maanosat mukaan.
– Toimimalla edelläkävijänä EU:lla on muutenkin hyvät mahdollisuudet saada aikaan maailmanlaajuisia muutoksia esimerkiksi G7 ja G20 -ryhmien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kautta. Lisäksi komissio neuvottelee useiden maiden kanssa kahdenvälisesti. Muovin kiertotalouden periaatteiden mukainen käyttö on osa Kiinan ja Japanin kanssa käytävää taloudellista dialogia. Aasian maiden kanssa on käynnissä myös kumppanuushankkeita, joilla kitketään meriin päätyvän muovinroskan määrää.
Miksi EU:n muovipolitiikka on suuri bisnesmahdollisuus suomalaisille?
– Markkinavoimien valjastaminen on kaiken perusta, vain niin saamme kestäviä tuloksia. Voiton on tultava jostain. Ilman sitä ei ole taloutta ja jos talous ei pyöri, ei ole kiertotalouttakaan. Luomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia muovin korvaaville materiaaleille ja ratkaisuille, joissa öljy on korvattu bioperäisellä raaka-aineilla.
– Suuri potentiaali on puubiomassalla. Tämä on sektori, jonka innovaatioihin kannattaa nyt panostaa Suomessa. Myös komissio rahoittaa alan kehitystoimintaa sadalla miljoonalla eurolla seuraavan kahden vuoden aikana. Menestysesimerkkejä löytyy jo. Sulapac valloittaa maailmaa muovin korvaavilla tuotteilla, jotka on valmistettu puuhakkeen ja biohajoavien luonnonperäisten sidosaineiden yhdistelmästä. Ne kestävät vettä ja rasvaa, eivätkä läpäise happea. Kotkamills on puolestaan kehittänyt ilman muovisisusta valmistetun vankan biohajoavan kupin, joka on juuri saanut elintarvikepakkaussertifikaatin.
– Lisäksi haluamme tehdä muovin kierrätyksestä kannattavaa yrityksille. Muovijätteen kierrätysvelvoite luo uutta liiketoimintaa jätteen käsittelybisnekseen ja uusiomuovin valmistukseen. Pelkästään lajittelu- ja kierrätysbisnekseen tavoitellaan 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Onko öljyperäisellä muovilla enää tulevaisuutta?
– Muovi on kestävästi käytettynä mahtava materiaali ja näemme sitä jatkossakin. Muovin keveys vähentää päästöjä ja säilyvyyttä parantavat ominaisuudet ruokahävikkiä. Muoviteollisuuden 60 000 yritystä työllistävät EU-maissa suoraan yli 1,5 miljoonaa ihmistä ja liikevaihto oli 350 miljardia vuonna 2016. Ala on tärkeä EU-maiden taloudelle. Nyt teemme siitä entistä kilpailukykyisemmän globaalisti.