Aiempien kansainvälisten järjestöjen arvioiden mukaan Myanmarin armeijan puhdistusoperaatio olisi pakottamassa puolet rohingyoista jättämään kotinsa.
Viime elokuussa rohingyojen militanttisiipi vastasi jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin hyökkäämällä paikallisia poliisiasemia vastaan, jolloin 12 Myanmarin turvallisuusviranomaista sai surmansa.
Tämä sai Tatmadaw nimellä tunnetun Myanmarin armeijan kiihdyttämään puhdistusoperaatiotaan, jonka seurauksena alkoi rohingyojen kansanvaellus naapurivaltio Bangladeshiin. Rohingyat ovat muslimeja, kuten valtaosa Bangladeshinkin väestöstä.
Burmalaisen toimittaja Daw Mon Mon Myatin mukaan konflikti ei kuitenkaan ole perimmiltään uskonnollinen eikä perustu buddhalaisten ja muslimien välisiin eroihin. Hän sanoo perimmäisen syyn löytyvän siitä, että jotkut toivovat saavansa poliittisia ja taloudellisia hyötyjä konfliktista ja käyttävän uskontoa hyväksi pyrkimyksissään.
Myanmarin Nobel-palkittu valtiokansleri Aung San Suu Kyita on syytetty siitä, ettei hän ole tahtonut estää vielä vuosikymmenen alussa sotilasvaltaa Burmassa harjoittaneen armeijan sotatoimia rohingyoja vastaan.
Thaimaan puolella pidetyn, Yhdysvaltain konsulaatin rahoittaman akateemisen konferenssin – jossa myös Myat puhui – osanottajien mukaan Suu Kyin kädet ovat osin armeijan sitomat.
Osanottajat kuitenkin näkivät Suu Kyin toimineen asiassa myös burmalaisnationalistisesti ja olleen myös haluton pyrkimään Rakhinen puhdistuksen lopettamiseen. Useat muut rauhannobelistit ovat niin ikään arvostelleet Suu Kyita samalla perusteella.
Myamarin paikallishallinto GAD:sta vuodettujen tilastojen mukaan Rakhinessa asui noin 767 000 rohingya -väestöön kuuluvaa ennen elokuun puhdistuksen alkua.
Nyt heidän määränsä on noin 79 000, joten näyttää siltä, että Myanmarin armeija tahtoo ajaa koko vainotun vähemmistön Banglasdeshiin tai muualle pakoon. Virallisesti Myanmar on sanonut olevansa valmis yhteistyöhön YK:n kanssa rohingyojen paluun mahdollistamiseksi.
Euroopan unionin ulkoministerit ovat ensi kertaa sitten Myanmarin sotilasvallan loppumisen vuonna 2015 päättäneet ryhtyä suunnitteleman pakotteita Myanmarin hallintoa vastaan. Ensimmäisinä pakotteiden kohteeksi joutuvat ne kenraalit, joiden katsotaan olleen vastuussa rohingya -väestöön kohdistuneista joukkomurhista ja pakolaisiksi pakottamisesta.
Myanmarin hallituksen delegaation ei äskettäin sallittu osallistua Berliinissä pidettyyn rohingyojen tilannetta käsitelleeseen kansainväliseen konferensiin. Delegaation jäsenille ilmoitettiin, ”ettei konferenssissa ole enää vapaita paikkoja”.