Hukkumiset ovat olleet tämän heinäkuun synkkä puheenaihe. Pelkästään yhden viikon aikana ainakin 12 ihmisen tiedetään hukkuneen. Hukkuneita on ollut kaiken ikäisiä, lapsista ikäihmisiin.
Verkkouutiset kysyi Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitolta (SUH), mistä syistä hukkumisia on ollut viime aikoina niin paljon.
SUH:n Koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov arvelee yhdeksi syyksi kolean alkukesän. Koska kesäkuu oli aiempia vuosia koleampi ja sateisempi, kelit eivät houkutelleet ihmisiä uimaan. Hukkumistilastojen mukaan kesäkuussa hukkui kahdeksan ihmistä, mikä on vähemmän kuin aiempina vuosina.
– Heinäkuussa olevat helteet, kesälomien ajankohta sekä viileä kesäkuu aiheuttivat monien ihmisten siirtymisen vesien äärelle. Uimarannoilla koettiin ruuhkahuippuja. Hukkumisia yleensä tapahtuu, kun kolme asiaa tapahtuu samaan aikaa. Ne ovat: helle, huolimattomuus sekä humala. Valitettavasti viime aikoina myös nuoret ja lapset ovat olleet hukkuneiden joukossa ja tämä on syy, miksi puheenaihe on nyt käynnissä useissa kodeissa, Efimov arvelee.
Hukkumiset ovat herättäneet keskustelua myös siitä, onko ihmisten uimataito heikentynyt. Efimovin mukaan taustalla on varmaankin monta syytä.
– Uimataidon heikentyminen on seurausta monimutkaisesta yhteisvaikutuksesta, jossa koronapandemian aiheuttamat rajoitukset uintiopetukseen ja vapaa-ajan uintiharrastuksiin, koulujen uintiopetuksen riittämättömyys ja laatu sekä oppilaiden kokemat henkilökohtaiset esteet (kuten kehonkuva ja ahdistus) ovat keskeisiä selittäviä tekijöitä. Kouluilla on nyt haaste paikata tätä osaamisvajetta.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
| Hukkumiset kesäisin 2004–2025 | |||
| Kesä | Heinä | Elo | |
| 2004 | 15 | 30 | 35 |
| 2005 | 27 | 30 | 28 |
| 2006 | 17 | 54 | 32 |
| 2007 | 36 | 38 | 32 |
| 2008 | 19 | 15 | 17 |
| 2009 | 27 | 22 | 21 |
| 2010 | 26 | 53 | 21 |
| 2011 | 16 | 44 | 16 |
| 2012 | 23 | 19 | 15 |
| 2013 | 21 | 25 | 18 |
| 2014 | 12 | 33 | 22 |
| 2015 | 14 | 18 | 11 |
| 2016 | 14 | 17 | 10 |
| 2017 | 14 | 10 | 10 |
| 2018 | 9 | 30 | 16 |
| 2019 | 20 | 20 | 6 |
| 2020 | 20 | 15 | 15 |
| 2021 | 30 | 45 | 12 |
| 2022 | 18 | 20 | 16 |
| 2023 | 13 | 16 | 13 |
| 2024 | 23 | 16 | 9 |
| 2025 | 8 | ||
| Koonnut: Ville Mäkilä / VU, lähde: Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) | |||
Tämän kesän hukkumistilastoissa erityisenä piirteenä on ollut se, että hukkumisia on ollut useita lyhyessä ajassa.
– Tukesin mukaan hukkuneita on tavanomaiseen kesään verrattuna tässä vaiheessa kesää noin kaksi kertaa enemmän. Lämmin keli ja lämmin vesi houkuttelee ihmisiä veden äärellä, Efimov huomauttaa.
Efimov pitää tämän kesän tilannetta surullisena.
– Vetää hiljaiseksi. Haluaisin ilmaista syvimmät osanottoni menehtyneiden omaisille sekä läheisille. Jokainen hukkunut on jonkun läheinen ja jollekin hyvin tärkeä ja rakas ihminen. Hukkumisia ei tulisi mielestäni vähätellä.
Isossa kuvassa hukkumiset ovat vähentyneet 2000-luvun ensimmäisistä vuosikymmenistä. Efimov huomauttaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta olemme edelleen kuudenneksi korkeimmalla hukkumiskuolemissa Euroopassa.
– Siksi valistus- ja koulutustyötä on vielä aika paljon tehtävänä.
Asiantuntijan vinkit: Näin hukkumisia voitaisiin estää
Uimataidon ja vesiturvallisuusosaamisen vahvistaminen
– Kattava uimaopetus lapsille ja nuorille, jotta kaikki koululaiset oppisivat uimaan alakoulun aikana, joilla on siihen edellytykset. Uimahallin puute tai pitkä matka sinne ei saa olla syy opetuksen laiminlyöntiin.
– Varhainen altistuminen vedelle, jotta uimataito kehittyisi nykyistä aikaisemmin.
– Maahanmuuttajataustaisten uimataidon tukeminen, koska maahanmuuttajataustaisilla uimataito saattaa olla heikompaa.
– Koko elämänkaaren kattava vesiturvallisuusviestintä.
Päihteiden käytön ehkäiseminen ja riskien tiedostaminen
– Ei päihtyneenä veden äärelle: Hukkumisten ehkäisyssä olennaista on estää päihtyneenä veteen meno ja veneily.
– Promillerajojen tiukentaminen ja valvonta.
Pelastautumisvälineiden käyttö ja toimivuus
– Pelastusliivien ja kelluntapukineiden käyttö. Pelastusliivien käyttöä tulisi oleellisesti lisätä erityisesti pienillä veneillä liikuttaessa.
– Jäänaskalit ja muut varusteet puettuna ja päällä.
Terveydentilan ja toimintakyvyn huomioiminen
– Oman toimintakyvyn tiedostaminen ja riskien arviointi.
– Terveelliset elämäntavat.
– Vältä yksin olemista vedessä.
Turvallisen toimintaympäristön luominen ja ylläpito
– Uimarantojen ja laiturien kunto.
– Vakaat veneet.
– Jäätilanteen oikea arviointi.
Lähde: Koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto.
LUE MYÖS:
Onko hukkumisia nyt poikkeuksellisen paljon? Tilastot paljastavat totuuden
Hurja määrä hukkuneita – viranomaiselta painava viesti vanhemmille
AL: Uimataidoton lapsi oli hukkua, vanhempia ei näkynyt missään