Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin uhkaus asettaa tulleja Suomelle ja seitsemälle muulle Euroopan maalle on otettava vakavasti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kymmenen prosentin tullimaksujen on tarkoitus astua voimaan helmikuun ensimmäisenä päivänä.
Tullit rikkoisivat viime kesänä solmitun Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppasopimuksen.
Tullipuheiden taustalla on eurooppalaisten maiden tuki Tanskalle Grönlanti-kiistassa.
Trumpin puheet on otettava vakavasti, vaikka osan mielestä ne voivatkin olla älyttömiä, kirjoittaa Pentikäinen Suomen yrittäjien julkaisemassa blogitekstissä. Suomen turvallisuus ja talous ovat riippuvaisia Naton lupauksesta ja vahva talous vaatii vakautta, hän lisää.
Trumpin puheet myös horjuttavat Naton perustaa, hän arvioi.
– Pahinta Trumpin puheissa on vientiä vaikeuttavien lisätullien sijaan se, että ne horjuttavat luottamusta läntiseen puolustusliittoon Natoon, joka on Suomen turvallisuuden keskeinen kulmakivi, Pentikäinen huomauttaa.
Suomalaisten kuluttajien luottamus on jo nyt huonolla tolalla. Ihmiset ja yritykset säästävät eivätkä uskalla kuluttaa tai investoida, mikä heikentää talouskasvua, Pentikäinen kirjoittaa.
– Jos huoli turvallisuudesta kasvaa entisestään, se heikentää kasvua ja työllisyyttä, hän sanoo.
Onneksi Suomi ei kuitenkaan ole uhkausten kohteena yksin.
– Myönteistä on ehkä vain se, että Suomen lisäksi uhkaus koskee monia keskeisiä EU-maita. Emme ole yksin. Siksikin on todennäköistä, että asiaan löytyy ratkaisu – ennemmin tai myöhemmin, Pentikäinen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen poliittisen johdon, yhdessä muiden eurooppalaisten johtajien kanssa, tulee löytää ratkaisu ja pitää pää kylmänä. Samalla on kuitenkin varauduttava siihen, että tullit tulevat voimaan, kuten Trump on uhannut.
Yhdysvallat on ollut perinteisesti houkutteleva markkina, mutta sen houkuttelevuutta vähentää se, että Trump horjuttaa yhdysvaltalaisten instituutioiden asemaa, Pentikäinen arvioi.
– Onneksi hyviä markkinoita on muuallakin, kuten Euroopassa ja EU:n uusien kauppasopimusten myötä myös Etelä-Amerikassa.
