Geopolitiikan mannerlaatat rytisivät, kun Yhdysvallat sieppasi Venezuelan presidentin Nicolás Maduron. Länsivaltojen johtajien reaktiot ovat olleet maltilliset.
Osakemarkkinoillakaan Yhdysvaltain operaatio ei aiheuttanut kuohuntaa. Pörssin avauspäivänä osakkeet olivat päinvastoin maltillisessa nousussa. Teknologiapainotteinen Nasdaq 100 -indeksi nousi 0,7 prosenttia ja suuryhtiöitä seuraava S&P 500 nousi 0,6 prosenttia. Teollisuusyhtiöindeksi Dow Jonesissa nähtiin reippaampaa nousua. Se nousi peräti 1,2 prosenttia.
Raakaöljyn hinta nousi 1,8 prosenttia. OP:n pääanalyytikko Antti Saaren mukaan Venezuelan tapahtumien lyhyen aikavälin vaikutus öljymarkkinoihin on vähäinen, mutta pidemmän päälle tuotannon kasvu voi painaa öljyn hintaa.
– Vaikka Venezuelan öljyn tuotanto häiriintyisi, niin sillä ei ole juuri merkitystä globaalille tasapainolle. Nykyisellään sen tuotanto vastaa alle prosenttia globaalista tarjonnasta. Toistaiseksi näyttää siltä, että asiat ovat menossa varsin rauhallisesti ja öljyn tuotanto ei tule häiriintymään, Saari sanoo Verkkouutisille.
– Venezuelalla on poskettomat öljyvarannot. Öljyn hinta voi laskea, jos käy, kuten Donald Trump on indikoinut ja jenkkiyhtiöt päätyvät pumppaamaan Venezuelasta öljyä selvästi aiempaa enemmän. Öljy-yhtiöiden osakkeet ovat olleet sen takia nousussa, koska se luo uusia mahdollisuuksia niille ja se on painanut öljyn hintaa alaspäin.
Osakemarkkinat reagoivat Trumpin puheisiin Venezuelan öljyn tuotannon palauttamisesta, mutta ovat sittemmin palanneet alaspäin. Markkinoilla ei vaikuteta uskovan siihen, että Venezuelan öljy tulisi tuomaan merkittäviä tuloja Yhdysvalloille.
– Jos Venezuelan osuus markkinoilla kasvaa, niin öljyn hinta tulee laskemaan entisestään, Saari sanoo.
Maduron aikana Venezuelan öljyn tuotanto romahti. Aiemmin venezuelalaisen öljyn osuus maailman kaupasta oli kolme prosenttia.
– Vanhalle tasolle voidaan päästä nopeastikin. Aivan selvää kuitenkin on, että jos Venezuelan öljyn koko potentiaali pystyttäisiin hyödyntämään, niin se vaatisi merkittäviä investointeja teknologiaan.
Onko kyse puhtaasti bisneksestä?
Kun Yhdysvallat suoritti kliinisen tarkasti onnistuneen operaation presidentti Maduron kaappaamiseksi New Yorkiin vastaamaan Yhdysvaltain sille asettamiin syytteisiin, niin presidentti Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin saamisesta jenkkien hallintaan.
– Markkinat ovat olleet rauhalliset, koska toimille voidaan tietynlainen moraalinen oikeutus. Venezuela on diktatuuri ja yleinen käsitys on, että Maduro voitti edelliset vaalit vilpillisesti. Se on helpommin nieltävissä kuin jonnekin muualle hyökkääminen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, että Yhdysvallat on venyttänyt maailman politiikan pelisääntöjä omaksi edukseen, Saari sanoo.
– Trump on pelotellut Tanskaa ja Grönlantia jo valmiiksi niin paljon, että hän saa sieltä varmasti, mitä hän haluaa. Hän pystyy varmasti lisäämään Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa niin halutessaan ja jos hän haluaa lisätä jenkkiyhtiöiden vaikutusvaltaa niin sekin varmasti onnistuisi.
Trumpin uhittelut ovat oma lukunsa, joihin markkinat eivät juuri reagoi. Mutta seuraukset siitä, jos uhittelut muuttuisivat toimiksi Grönlannissa, olisivat myös markkinoilla nyt nähtyä kovemmat. Trump seurasi ainakin ensimmäisellä presidenttikaudellaan markkinoiden reaktioita.
– Reaktiot olisivat selkeästi erilaiset. Euroopan unionin olisi uskottavuutensa vuoksi annettava jyrkkä vastaus esimerkiksi kauppapolitiikan saralta. Se näkyisi myös markkinoiden reaktioissa, Saari sanoo.
Saarelle ei ole täysin selvinnyt, mitkä Trumpin tavoitteet Grönlannin suhteen ovat. Hänen mielestään on selvää, että sotilaallisten syiden lisäksi Trump haluaa myös hyvän diilin Grönlannista ja päästä käsiksi sen mittaviin luonnonvaroihin.
– Mutta Trumpilla on ollut koko ikänsä neuvottelutaktiikkana pelotella vastapuoli henkihieveriin ja sen jälkeen neuvottelukumppani tarttuu helposti pienempäänkin myönnytykseen.
