Kansanedustaja Mia Laihon (kok.) mukaan perhehoidon on oltava ensisijaista lasten sijaishoidossa.
Laiho jätti tänään ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen perhehoidon aseman vahvistamisesta. Kansanedustajan mukaan perhehoitoa on Suomessa liian vähän hyödynnetty, vaikka perhehoito olisi lapsen edun mukaista.
Ruotsissa lapsen oikeus ensisijaisesti tulla sijoitetuksi perhehoitoon laitoshoidon sijaan toteutuu noin 70 prosentilla ja Norjassa noin 90 prosentilla lapsista. Suomessa luku on vain noin 40 prosenttia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä lastensuojelupalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Uudistus johti monilla alueilla Suomessa lastensuojelussa entistäkin voimakkaampaan laitospalveluiden painotukseen.
– Perhehoidon asema on ollut laskussa, vaikka lastensuojelulaissa ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa perhehoitoon sijoittaminen on lapsen ensisijainen oikeus. Suomen sisällä lapsen yhdenvertaisuus ei myöskään toteudu, eri hyvinvointialueilla perhehoidon osuus lasten sijoituksissa vaihtelee merkittävästi, Laiho kirjoittaa tiedotteen mukaan kirjallisessa kysymyksessään.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite uudistaa lastensuojelulainsäädäntö. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä.
– Lastensuojelulakia ollaan paraikaa uudistamassa. Tässä yhteydessä olisi erinomainen mahdollisuus vahvistaa perhehoidon roolia lastensuojelussa. Myös kansallista perhehoitostrategiaa kaivataan kovasti kentällä, Laiho sanoo.
– Perhehoitoon sijoitettujen lasten on tutkitusti todettu integroituvan yhteiskuntaan paremmin, he työllistyvät todennäköisemmin ja heillä on vähemmän mielenterveysongelmia kuin laitoshoidossa olleilla nuorilla. Myös luvattomat poissaolot, niin kutsutut ”hatkaamiset” ovat tutkitusti vähäisempiä perhehoidossa.
Kansanedustajan mukaan perhehoidon lisääminen voisi olla hyvinvointialueille myös keino vähentää kustannuksia.
– Lastensuojelussa laitospaikan kustannukset ovat perhehoitoon nähden merkittävästi korkeammat. Panostamalla perhehoitoon on mahdollista saada aikaan sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävämpää ja lapsen edun paremmin huomioivaa lastensuojelua.
