Hallituksen uudistusten jatkaminen ja talouskasvun vahvistaminen on nykyisessä taloustilanteessa keskeisin asia, kommentoi työministeri Matias Marttinen (kok.) Ylen Ykkösaamussa.
Marttinen muistuttaa, että vaikeaan työllisyystilanteeseen vaikuttavat sekä kiristynyt maailmantilanne että aikaisemmat hallitukset, jotka ovat laiminlyöneet uudistukset.
– Suomen päättäjät ovat jättäneet jopa vuosikymmeniä tekemättä niitä uudistuksia meidän talouteen, työmarkkinoihin, teollisuuspolitiikkaan, mitä taas vastaavasti meidän kollegat muissa pohjoismaissa ovat tehneet, Marttinen kertaa Ylelle.
Vastaavasti ministeri arvioi, että mikään muu hallitus ei ole kyennyt tekemään niin merkittäviä uudistuksia työmarkkinoihin, verotukseen ja luvitukseen, kuin mitä nyt on tehty.
– Tämä vaikea aika vain korostaa sitä, että uudistamistyötä täytyy määrätietoisesti jatkaa, Marttinen toteaa.
Uudistukset kantavat aikanaan myös hedelmää. Marttinen kertoo valtiovarainministeriön virkakunnan laskeneen kaikille hallituksen toimille rakenteelliset työllisyysvaikutukset, ja kun talous lähtee kasvuun, vaikuttavat uudistukset työllisyyteen positiivisesti.
Talouskasvu antaa kuitenkin odotuttaa itseään muun muassa kauppasotien, tullien ja Ukrainan tilanteen vuoksi.
– Totta kai nämä vaikuttavat meidän suhdannetilanteeseen, ja kun talous ei vedä, niin myöskään työpaikkoja ei synny, Marttinen toteaa.
– Tämän takia talouskasvun vahvistaminen on se keskeisin asia.
Marttinen haluaa lähettää suomalaisiin kotitalouksiin viestin siitä, että vaikka työllisyysluvut ovat tällä hetkellä huonot, on taloudessa näkyvissä paljon positiivisia merkkejä. Esimerkiksi hän nostaa lukuisat positiiviset investointiuutiset.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan myös tehtyjen työtuntien määrä on kääntynyt kasvuun, ja jo loppuvuodesta työllisyys voisi lähteä nousuun.
Ministeri haluaa kommentoida myös Suomen työllisyyslukuja muun Euroopan tilanteen valossa. Tällä hetkellä Suomen työttömyysluvut ovat Euroopan heikoimpien joukossa, kun taas Etelä- ja Keski-Euroopassa tilanne on parempi.
Marttinen sanoo, että näissä maissa työllisyysluvut nojaavat velkaelvytykseen. Suomeen Marttinen ei sellaista halua, eikä siihen olisi julkistalouden tilan vuoksi varaakaan.
– Jos nyt katsotaan, että millaista Suomessa on tehty viimeiset kaksikymmentä vuotta, niin eihän tässä maassa mitään muuta ole tehtykään kuin velkaelvytetty, Marttinen sanoo.
– Samaan aikaan on jätetty uudistamatta talouden rakenteet, eikä myöskään se ole ollut kovin toimiva resepti.
Ykkösaamun haastattelussa nousi esille myös työnteon kannattavuus.
Etenkin korkeakoulutettujen työttömyys on viime aikoina kasvanut, mutta Marttinen painottaa, että korkeakoulutus on edelleen kaikista varmin tapa välttää työttömyys. Kun perusasteen varassa olevien suomalaisten työllisyyttä vertaa korkeakoulutettuihin, on ero Marttisesta ”järisyttävän suuri”.
Toisaalta tähän ei pidä tyytyä, ja Marttinen sanookin hallituksen edistävän mahdollisuuksia opiskella ja kasvattaa osaamista työttömyysturvalla. Vastaavasti ulkomaille töihin lähteneitä suomalaisia tullaan jatkossa houkuttelemaan takaisin kotimaahan veroporkkanalla.
Paljon keskustelua herättäneen työttömyysturvan suojaosan poiston suhteen Marttinen taas luottaisi tutkittuun tietoon. Hän sanoo, että toistaiseksi sitä ei ole kovin paljon.
– Me seuraamme hyvin tarkasti sitä tutkimustietoa, koska totta kai on tärkeää, että kaikissa tilanteissa oleville suomalaisille työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin siitä kieltäytyminen, Marttinen päättää.