Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilven mukaan maanantaina alkavassa budjettiriihessä on luvassa kylmää kyytiä järjestökentän toimijoille, jos suunnitellut rahoituksen leikkaukset toteutuvat täysimääräisinä. Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiesitys leikkaisi järjestöjen rahoitusta noin 70 miljoonalla eurolla ja Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ensi vuodelle noin 140 miljoonan euron rahoitusvaje.
Kilpi on huolissaan järjestöistä, joiden rahoitus tulee suurimmaksi osaksi Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista, jotka puolestaan ovat koronakriisin takia laskeneet.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas, Kilpi muistuttaa.
– Järjestöjen avustusten leikkaukset eivät kyllä lisää luottamusta tai yhdenvertaisuutta. Haluaako hallitus todella tuhota nyt sen, minkä eteen järjestöt ovat tehneet vuosia töitä? Kilpi kysyy.
Yhdeksi esimerkiksi Kilpi nostaa mielenterveystyön, jonka kysyntä on kasvanut koronakriisin aikana.
– Miten käy esimerkiksi mielenterveystyön? Koronan myötä yhteydenotot valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen ovat kasvaneet vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä yli 40 prosenttia, ja keskusteluja on käyty lähes 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona. Selvitysten mukaan korona-aikana itsetuhoisesti ajattelevien kansalaisten määrä on selvästi kasvanut. Ennakoidut leikkaukset supistaisivat kriisiauttamista merkittävästi, Kilpi jatkaa.
Liikunnan ja urheilun määrärahoista 98 prosenttia ja kulttuurin rahoituksesta 55 prosenttia tulee suoraa rahapelien tuotoista. Nyt on kysymys lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista, mutta myös ihmisten työpaikoista, sekä kulttuurin ja liikunnan toimintaedellytyksistä. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko totesi blogissaan, että tämä ongelma on ratkaistava budjettiriihen yhteydessä.
– Tässä olen ministeri Saarikon kanssa samoilla linjoilla, että järjestöjen rahoitusvaje tulee budjettiriihessä kompensoida täysimääräisesti budjetista, Kilpi linjaa.
– Järjestöjen merkitys suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä on tinkimätön. Ilman järjestöjä olisimme yhteiskunta ilman hyvinvointia, Kilpi päättää.