– Selonteko on kauan odotettu ja toivottu linjaus. Se asettaa vision Suomen kulttuuripolitiikalla pitkälle tulevaan, 2040-luvulle saakka ja siitä, mihin suuntaan toivomme, että kulttuuripolitiikkaa tulisi Suomessa viitoittaa. Tämä on historiamme toinen kulttuuripoliittinen selonteko, totesi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) eduskunnan lähetekeskustelussa valtioneuvoston kulttuuripoliittisesta selonteosta.
Hänen mukaansa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan tekijöitä, suunnitelmia ja resursseja, joilla jokaisella on oma tärkeä roolinsa.
– Suomi tarvitsee näkymiä tulevaisuuteen, joita visioiksikin kutsutaan. Ne luovat polkuja ja toivoa tulevaan. Jokainen meistä on kulttuurin kokija ja toteuttaja. Jokainen meistä rakentaa omalta osaltaan yhteiskuntaa, toivottavasti myös hyvää huomista. Kulttuuri vie meitä eteenpäin ja auttaa ymmärtämään maailmaa ympärillämme.
Ministerin mukaan 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta.
– Onnistuneen kulttuuripolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä samalla yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.
Talvitie totesi, että Suomea hyvinvointivaltiona ja yhtenä maailman onnellisempana kansakuntana ei olisi ilman suomalaista taidetta ja kulttuuria.
– Yhteisöllisen taiteen ja kulttuurin kautta vaalimme suomalaisuutta ja se kehittyy ja säilyy. Yhteiskuntamme ydin on kulttuuri, jolle syvimmät arvomme, kuten luottamusyhteiskunta, yhdenvertaisuus, sivistys, tasa-arvo ja demokratia rakentuvat yli sukupolvien ja hallituskausien.
Kulttuuri on väline ääriajattelun ja konfliktien ehkäisyssä
Talvitien mukaan kulttuuri vaikuttaa siihen, miten toimimme suhteessa muihin ja itseemme.
– Kulttuurin tuntemus lisää ymmärrystä itsestä ja toisistamme, yhteiskunnasta ja maailmasta. Samalla empatia muita kohtaan kasvaa. Se on myös väline ääriajattelun ja konfliktien ehkäisyssä.
– Hyvään elämään kuuluvat kulttuurin tuomat henkiset sisällöt. Tämä edellyttää, että meillä jokaisella on valmiudet oivaltaa uutta, oppia tekemään asioita aiempaa kekseliäämmin ja meillä on pyrkimys yhteiseen hyvään. Taide ja kulttuuri vahvistavat näitä ominaisuuksia, Talvitie sanoi.
Kulttuuri rakentaa siltoja ihmisten välille
– Kulttuurin tekijänä, toteuttajana ja kokijana ihminen toimii osana yhteisöä: läheisiä, sukua, lähiseutua, kotimaata ja jotain suurempaa. Parhaimmillaan kulttuuri rakentaa siltoja ihmisten välille ja edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toteuttaa myös länsimaista demokratiaa, Talvitie kuvasi.
Tämä luo hänen mukaansa perustan, joka tukee hyvinvointia ja vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä uhkia kohtaan.
Ministerin mukaan suomalaiset voivat olla ylpeitä omasta monipuolisesta kulttuuriperinnöstään.
– Suomalaisella kulttuurilla on itseisarvo ja suojaava merkitys epävakaassakin turvallisuusympäristössä. Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle, jopa myös maanpuolustustahdolle. Tämä näkemys vahvistui itselläni vierailtuani Ukrainassa helmikuun alussa.
Ministerin mukaan on tärkeää ymmärtää, että kulttuurin on oltava osa kansainvälisten suhteidemme hoitamista, diplomatiaa ja ulkopolitiikkaa.
– Kulttuuri Suomen maakuvassa lisää maamme kiinnostavuutta työntekijöille, tutkijoille, opiskelijoille ja matkailijoille. Suomi ja maailma tarvitsevat kulttuurin sisältöjä ja näkyvyyttä, Talvitie totesi.
