Selvittääkseen, muokkaako lintuharrastus aivoja, Kanadan Yorkin yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkijan Erik Wingin tutkijaryhmä analysoi https://www.newscientist.com/article/2516604-birdwatching-may-reshape-the-brain-and-build-its-buffer-against-ageing/ 48 lintuharrastajan aivojen rakennetta ja toimintaa. Puolet heistä oli kokeneita harrastajia ja puolet aloittelijoita; ikäjakauma oli 22:sta 79 vuoteen, ja kummankin ryhmän sukupuoli-, ikä- ja koulutusjakauma oli samanlainen.
Aivojen kuvantamisen aikana osallistujille näytettiin kuvaa linnusta neljän sekunnin ajan. Kymmenen sekuntia myöhemmin heidän piti tunnistaa sama lintulaji neljästä kuvasta, joissa kaikissa oli eri laji. Tehtäviä oli 72. Tutkijat käyttivät kuvia 18 lintulajista, joista kuusi oli paikallisia ja 12 muualta.
– Kaikki linnut olivat todella samannäköisiä. Valitsimme tahallaan helposti keskenään sekoitettavia lajeja, Wing kertoi New Scientistille.
Kuten odotettua, kokeneet lintuharrastajat tunnistivat linnut paremmin kuin aloittelijat. He tunnistivat oikein keskimäärin 83 prosenttia paikallisista ja 61 prosenttia ei-paikallisista lajeista. Aloittelijat puolestaan tunnistivat oikein 44 prosenttia kummastakin linturyhmästä.
Ei-paikallisia lajeja tunnistettaessa kolmen aivoalueen – molemminpuolisen prefrontaalisen aivokuoren ja intraparietaaliuurteen sekä oikeanpuoleisen takaraivo-ohimolohkon kuoren – aktiivisuus kasvoi kokeneilla harrastajilla, mutta ei aloittelijoilla. Nämä aivojen alueet liittyvät kohteiden tunnistamiseen, visuaaliseen prosessointiin, keskittymiseen ja työmuistiin.
– Se kertoo lintuharrastukseen liittyvän laaja-alaisia kognitiivisia prosesseja, selitti Wing.
Nämä alueet – muiden näihin toimintoihin liittyvien alueiden lisäksi – vaikuttivat myös rakenteellisesti monimutkaisemmilta ja organisoidummilta kokeneilla lintuharrastajilla aloittelijoihin verrattuna, mikä viittaa siihen, että kokemuksen karttuminen lintuharrastuksessa muokkaa aivoja.
Kun ihminen vanhenee, aivojen rakenteellinen monimutkaisuus ja organisoituminen vähenevät, mikä havaittiin sekä kokeneiden lintuharrastajien että aloittelijoiden joukossa. Mutta väheneminen oli vähemmän korostunutta kokeneilla harrastajilla, mikä viittaa siihen, että lintuharrastus auttaa rakentamaan kognitiivista toipumiskykyä – aivojen kykyä puolustautua ikääntymistä vastaan ja sopeutua vaurioihin.
– Tämä viittaa siihen, että joillakin erityiskyvyillä ylläpidetty aivojen aktiivisuus liittyy myös ikääntymisen vähentyneisiin vaikutuksiin. Ajatus on ollut tiedossa jo pitkään, mutta se on tavallaan ollut kiistetty. Tämä tutkimus lisää todisteen tämän käsitteen tueksi, sanoi Kanadan McGillin yliopiston neurotutkija Robert Zatorre.
Wingin mukaan sitoutuminen muihin harrastuksiin, jotka nojaavat samanlaisiin taitoihin: keskittymiseen, muistiin ja aistien käyttöön, voisi saada aikaan samanlaisia aivomuutoksia.
Tämä tutkimus on kuitenkin vain tilannekuva. On mahdollista, että lintuharrastuksesta kiinnostuneilla ihmisillä on jo aivoissaan rakenteellisia muutoksia tai että muut elämäntapaan liittyvät tekijät, jotka saavat aikaan näitä muutoksia, ovat yleisempiä lintuharrastajien keskuudessa. Jotta todella saataisiin selville, johtuvatko muutokset lintuharrastuksesta, tutkijoiden pitäisi Wingin mukaan kuvantaa aivot monta kertaa kuukausien ja vuosien mittaan.