Lääkäri ja työterveyshuollon emeritaprofessori Tuula Putus kertoi Helsingin Sanomille millaisia oireita hometalossa asumisesta voi seurata ja miten asiaa tulisi hoitaa. Hänen kokemuksensa mukaan oireita ei aina osata ottaa vakavasti.
– Nyrkkisääntönä on, että ihmiset oireilevat yksilöllisesti. Mitä pidempään hometalossa asuu, sitä pahemmat oireet yleensä ovat, Putus toteaa.
Hän nimeää pahimmiksi seurauksiksi pysyvän astman tai jopa harvinaisen homepölykeuhkon. Kaikki samassa taloudessa asuvat eivät oirehdi tai sairastu välttämättä lainkaan, hän huomauttaa.
– Se on arpapeliä, kuka oirehtii, siinä vaikuttaa genetiikkakin. Mutta en suosittele kenellekään ottamaan turhaa riskiä hometalon suhteen, hän arvioi.
Mikäli oireita ja sairastelua ilmenee, kannattaa niihin suhtautua vakavasti.
– Varsinkin alussa oireet saattavat väistyä jo yhden viikonlopun aikana, jos on poissa kosteusvauriotalosta. Jos altistuu pidempään, se vaatii pidemmän toipumisen, Putus huomauttaa.
Hän kertoo, että naiset ja lapset oireilevat miehiä useammin. Myös homeen sijainti kotona vaikuttaa sen vaarallisuuteen. Esimerkiksi homeinen kylpyhuone tai kellari ei yleensä ole yhtä vaarallista kuin home lapsen makuuhuoneessa. Ratkaisevaa on kuinka paljon aikaa tiloissa vietetään, hän muistuttaa.
Homeen myrkyllisyys vaihtelee myös sen mukaan millä pinnalla se kasvaa, Putus kertoo. Kipsilevyyn tullut home on usein myrkyllisempää kuin puutavaraan kasvanut.
– Oikein vanha hirsitalo saattaa siksi olla helpompi remontoida kuin uudempi.
Putuksen mukaan kotoa home on paras poistaa kokonaan eikä esimerkiksi kapseloida tai eristää. Purkutöihin hän antaa tärkeän neuvon.
– Suojaudu hengityssuojaimella rakennuspurkutöissä. Purkualue tulee osastoida ja alipaineistaa.
