Viime vuosikymmenten iso trendi Euroopassa oli EU:n ja Naton kautta tapahtunut länsilaajeneminen. Laajenemisen täytäntöön panevana voimana oli Neuvostoliitosta vapautuneiden kansakuntien oma vapaa tahto.
Venäjällä koetaan tämä laajeneminen erittäin vastenmielisenä ja heille vihamielisenä toimena. Venäjä pitää sitä tarkoituksellisena itsensä eristämispolitiikkana ja oman etupiirinsä supistamisena. Presidentti Vladimir Putinin mukaan Neuvostoliiton hajoaminen on ollut Euroopan suurin geostrateginen katastrofi toisen maailmansodan jälkeen.
Jokainen toimija pyrkii toimimaan omalta kannaltaan rationaalisesti. On tärkeää tajuta Venäjän toiminnan taustat, vaikka ei niitä hyväksyisikään. Venäjän aikomusten hahmottaminen on tärkeää Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi.
Meidän kansallistunteemme on kovin pientä venäläisen kansallishurmoksen rinnalla. Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi nöyryytystä ja he kokivat Venäjän aseman tulleen loukatuksi.
Venäjän ei tyydy rooliin, joka on heille osoitettu. Venäjä kokee, että on aika palauttaa kunnian päivät. Tämä perustuu EU:n heikkouteen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana sekä siihen, että Yhdysvallat ei puutu muiden mantereiden asioihin samalla tavoin kuin ennen.
Ukrainan tapahtumat eivät ole sattumasta syntyneitä. Ei ole kysymys Krimin niemimaasta tai Ukrainasta, vaan ”Putinin pelikirjasta”, jossa ollaan valmiita palauttamaan suurvalta-asema. Kun Ukraina esitti Naton vuoden 2008 huippukokouksessa tavoitteensa Nato-jäsenyydestä, Putinin kommentti oli, että Venäjä ei voi katsoa sivusta Ukrainan siirtymistä länsileiriin ilman välittömiä vaikutuksia Krimiin tai Ukrainaan.
Venäjä on aina osannut pelata taitavaa shakkia ja tekee sitä nytkin. Uusia ovat kuitenkin sodankäynnin muodot, hybridisota, informaatiosota, matalan intensiteetin sota. Ne ovat sellaisia, mihin Ukraina ei ollut varautunut. Ei laajamittaista invaasiota, mutta pienen mittakaavan sodankäyntiä monin eri keinoin.
On siis horjutettu Ukrainan asemaa. Se on ollut suhteellisen helppoa, koska Ukraina on laiminlyönyt oman armeijansa kehittämisen eikä ole luonut mm. toimivaa kansanvaltaa puoluejärjestelmän muodossa. Maa on sisäisesti heikko ja erittäin korruptoitunut.
Ukraina on tärkeä elementti Putinille Euraasian Unionin luomiseksi. Venäjä tulee pitämään päättäväisesti kiinni siitä, jottei Ukraina siirtyisi länsileiriin. Mikä olisi nyt suuret venäläisvähemmistöt omaavien Baltian maiden, jos ne eivät kuuluisi EU:iin ja Natoon! On täysin selvä, että jos emme Suomessa huolehdi kaikin tavoin omasta turvallisuudestamme, olisimme puutteellisesti varautuneita nykyisiin haasteisiin.
Johdollani valmisteltiin kaikkien eduskuntapuolueiden kesken mietintä, jolla varaudutaan uusiin haasteisiin. Meidän on pakko lisätä omaa puolustusvalmiuttamme, sillä kotipesä on aina pidettävä kunnossa. Puolustuksesta on huolehdittava aina itse, muttei koskaan yksin. Siksi tarvitsemme lisää kansainvälistä yhteistyötä, ennen muuta voimakkaasti lisättävän puolustusyhteistyön kautta Ruotsin kanssa.
Ukrainan kriisissä pitää etsiä poliittista dialogia ja sovittelua. Tie ratkaisuun on löydettävä muuten kuin sotilasvoimaa käyttämällä. On tiedostettava, että perimmiltään ei ole kysymys vain Ukrainasta, vaan laajemmin uudesta Euroopasta ja myös Suomesta.
Kirjoittaja Ilkka Kanerva on kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja.