KSML: Peräti yhdeksän hyvinvointialuetta haki lisärahoitusta

Toistaiseksi vain Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on myönnetty lisärahoitusta.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on yksi lisärahoitusta hakeneista alueista. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on yksi lisärahoitusta hakeneista alueista. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Vuonna 2025 yhteensä yhdeksän hyvinvointialuetta haki lisärahoitusta, kertoo Keskisuomalainen.

Lisärahoitusta hakivat Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ainoastaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on toistaiseksi myönnetty lisärahoitusta. Alue haki 28,4 miljoonaa euroa ja sai lopulta lisärahoitusta 2,6 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden lisärahoitushakemuksia käsitellään yhä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimialajohtaja Lasse Leppä uskoo alueen saavan lisärahoitusta.

– Keski-Suomen palvelutarve on suurempi kuin mitä rahoituksessa on määritetty, Leppä kommentoi Keskisuomalaiselle.

Sen sijaan Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden lisärahoitushakemukset hylättiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hyvinvointialueiden alijäämät eivät mahdollista lisärahoituksen saamista, vaikka alijäämä olisi huomattavakin.

Lisärahoitusta voi saada ainoastaan, mikäli alueiden oma rahoitus ei riitä turvaamaan laissa säädettyjen palveluiden sekä asukkaiden perusoikeuksien toteutumista. Tällöin lisärahoituksen hakeminen on ensisijainen keino palvelujen turvaamiseksi.

Lisärahoitushakemukset ovat selvässä kasvussa. Vuonna 2024 vain Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki lisärahoitusta. Tuolloin sen hakemus hylättiin.

Mainos