Kolmatta vuotta peräkkäin Venäjän hallitus on myynyt kultaa kansallisesta hyvinvointirahastosta liittovaltion budjetin aukkojen täyttämiseksi sekä valtion pankkien ja megaprojektien rahoittamiseksi. Rahaston kultavaranto on valtiovarainministeriön mukaan huvennut 71 prosenttia vuosina 2022–25.
1. tammikuuta 2026 rahastolla oli Venäjän keskuspankin holvissa 160,2 tonnia kultaa, kun toukokuussa 2022 sitä oli vielä 554,9 tonnia. Yhteensä 196 tonnia kultaa myytiin vuonna 2023, 171 tonnia vuonna 2024 ja 19 tonnia vuonna 2025.
Muut likvidit varat – jotka ovat pääasiassa Kiinan juaneja – ovat sodan aikana huvenneet 60 prosenttia ja ovat tällä hetkellä arvoltaan 4,1 biljoonaa ruplaa. Se vastaa ukrainalaisten arvioiden mukaan noin 87 sotapäivän kulutusta.
Valtiovarainministeriö on budjetoinut olla käyttämättä kansallista hyvinvointirahastoa vuonna 2026 toivoen pystyvänsä säilyttämään öljyn ja kaasun myynnistä aikanaan kerätyt varat. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon asettamat pakotteet ovat kuitenkin sekoittaneet hallituksen suunnitelmat, kun Venäjän öljyn hinta on pudonnut 39 dollariin barrelilta budjetin edellyttäessä 59 dollarin hintaa, mikä on pakottanut avaamaan rahaston uudelleen.
Tammikuun 16. ja helmikuun 5. päivän välillä valtiovarainministeriö myy rahastossa olevaa ulkomaista valuuttaa ja kultaa ennätyksellisen 12,8 miljardin ruplan edestä joka päivä kattaakseen puuttuvat öljy- ja kaasutulot. Jos öljyn hinta ja ruplan vaihtokurssi pysyvät nykyisellään, analyytikot arvioivat, että vuoden loppuun mennessä rahasto hupenee 60 prosenttia eli 2,5 biljoonaa ruplaa.
Viime vuonna Venäjän öljy- ja kaasutulot romahtivat neljänneksellä aiheuttaen ennätyksellisen 5,7 biljoonan ruplan budjettivajeen. Kuluvalle vuodelle hallitus on kaavaillut budjettivajeen pienentämistä 3,8 biljoonaan ruplaan nostamalla arvonlisäveroa ja lisäämällä pienyritysten verotusta. Gazprombankin mukaan nykyinen öljyn hinta huomioon ottaen kaavailu tuskin toteutuu vaan budjetin vaje säilyy 5–5,5 biljoonan ruplan suuruisena.
