Se öljyn ja kaasun tuottama rikkaus, josta Venäjä on nauttinut koko vuosituhannen alun, on hupenemassa Kremlin kannalta hälyttävää vauhtia. Neuvostoaikaisten kenttien tyhjentyessä Venäjä kokee modernin historiansa suurimman tulojen romahduksen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Kun siitä ilmoittaa hallituksen oma, juuri ilmestynyt budjettiennuste, kyse tuskin on läntisestä propagandasta.
Perusskenaariossa, joka perustuu öljyn 69 dollarin barrelihintaan, öljyn ja kaasun osuus bruttokansantuotteesta putoaa nykyisestä neljästä prosentista 1,9 prosenttiin seuraavan 17 vuoden aikana, matalimmalle sitten vuoden 2001. Inflaatio huomioiden vuodesta 2019 tulee pudotusta 43 prosenttia. Alemmassa skenaariossa – jonka pohjana olevaa öljyn hintaa ei kuitenkaan kerrota – tulot jäävät 1,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä venäläisestä öljystä maksetaan 40 dollaria barrelilta.
Öljyn- ja kaasuntuotannon huipulla vuonna 2012 niiden tuotto ylitti 12 prosenttia bruttokansantuotteesta ja oli puolet valtion tuloista. Viime vuonna öljy- ja kaasuyhtiöt kattoivat kolmanneksen ja kuluvana vuonna vielä neljäsosan valtion tuloista.
Venäjän hallituksen viime huhtikuussa hyväksymässä Energiastrategia 2050:ssä kerrotaan, että ilman merkittäviä investointeja ja teknologisia läpimurtoja öljyn tuotanto laskee 8,3 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana lähes 50 prosenttia seuraavan 25 vuoden aikana. Öljyn vienti putoaa samassa ajassa kolmannekseen ja pahimmassa skenaariossa nollaan, jos läntiset pakotteet jatkuvat ja maailma irtautuu yhä enemmän hiilivedyistä.
Venäjän öljyvarannoksi on laskettu 31 miljardia tonnia, mutta siitä vain 13 miljardia tonnia on tuottavaa. Lopun 58 prosentin hyödyntäminen on niin kallista, ettei siitä arvioida saatavan mitään tuloja.
Uusien esiintymien etsinnät ovat tuottaneet pettymyksen vuosi toisensa perään. Viime vuonna löydetyt 39 kenttää sisältävät öljyä vain 21 miljoonaa tonnia, joka vastaa kahden viikon pumppausta.
