Suurin osa heistä jäänee nykynäkymillä Kreikan hallituksen huolehdittaviksi. Lapsia ovat tukemassa ja auttamassa myös YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM, pakolaisjärjestö UNHCR ja lasten avun järjestö Unicef.
Euroopan unioni on sitoutunut uudelleen sijoittamaan kaikkiaan 1[nbsp]600 lasta. Suhteessa väkilukuun eniten hakijoita vastaanottaa Portugali jonne 500 lapsen on määrä matkustaa. Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan 175 turvapaikanhakijaa, joiden joukossa on myös haavoittuvassa asemassa olevia perheitä. Pieni osa tulijoista on ollut leireillä Maltalla ja Kyproksessa.
Kaikkiaan 11 EU-valtiota on sitoutunut jakamaan taakkaa Kreikan kanssa. Eniten lapsia on Suomen ja Portugalin ohella otettu Saksaan ja Luxemburgiin.
Ennen syksyä siirtoja on tarkoitus tehdä myös Belgiaan, Ranskaan, Liettuaan ja Sloveniaan. Koronan vaikutus on siirtänyt alkuperäisiä aikomuksia ja suunnitellut aikataulut saattavat venyä edelleen.
Siirtolaisjärjestö IOM:n EU:n ja Naton alueiden johtaja Ola Henrikson ja Unicefin Pascale Moreau uskovat annettujen lupausten venymisistä huolimatta pitävän ja sanovat siirtojen olevan osoitus siitä, että EU:n valtioiden keskinäinen solidaarisuus toimii edelleen.
Kreikassa edelleen olevista tulevaisuutensa järjestelyjä odottavista pakolaislapsista monet elävät olosuhteissa, joissa vallitsee epätoivo, ja jotka ovat alttiita hyväksikäytölle.
Selvitysten mukaan Suomessa ja muissa pakolaisia vastaanottaneissa EU-maissa parhaiten selviytyvät juuri lapsina tulleet, koska heidän on ollut helpompi oppia uusi kieli, uudet tavat ja uusi kulttuuri.
Lapset tarvitsevat kuitenkin paljon tukea, sillä moni heistä on joutunut kokemaan mieltä painavia traumoja, jotka voivat näkyä häiriöinä unessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymiskyvyssä.
Esimerkiksi Eurooppaan paenneista afgaanilapsista monet ovat joutuneet kokemaan vuosien ajan talebanien uhkailua, kiristystä ja väkivaltaa. Osa on aluksi paennut Iraniin, joka on kuitenkin ollut haluton myöntämään heille laillisia oikeuksia.
Sieltä matka on jatkunut rajan yli Turkkiin. Useimmiten lasten on pitänyt ylittää raja öiseen aikaan rajavartijoiden luoteja peläten. Joissain tapauksessa osa perheenjäsenistä on rajaa ylitettäessä ammuttu.
Lähes puolet Kreikassa turvapaikkaa Samoksen, Lesboksen ja Khiosin vastaanottokeskuksissa odottavista lapsista on afgaaneja. Myös syyrialaiset ja Pakistanista paenneet ovat näkyvästi edustettuina.
Harvalla tulijalla ovat kaikki perheenjäsenet vielä elossa. Esimerkiksi monien Suomeen tulleiden afgaanilasten isät on tapettu ja äidit lähettäneet seuraavaksi uhan alle todennäköisesti joutuvan vanhimman poikalapsen pakoon kohti turvallisempia maita.