Joka viides Suomen viisivuotiaista pääsi elokuun alusta varhaiskasvatuksen maksuttomaan kokeiluun, kun ensimmäinen vaihe 5-vuotiaiden maksuttoman 20 tunnin varhaiskasvatuksen kokeilusta alkoi.
Maksuttoman kokeilun tarkoituksena on selvittää kaksivuotisen esiopetuksen mahdollisuuksia. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan kokeilulla pyritään myös nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, joka on Suomessa EU- ja OECD-maiden keskiarvoja alhaisempi.
– Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi kirjata esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi. Siten, että se kattaisi koko ikäluokan, opetusministeri sanoo.
Ensimmäinen syyskuuta voimaan tuleva uusi varhaiskasvatuslaki pyrkii vahvistamaan varhaiskasvatuksen laatua henkilöstörakenteen muutoksella. Pitkällä aikavälillä pyritään lisäämään korkeakoulutettujen määrää varhaiskasvatuksessa.
Uuden lain mukaan 2030 alkaen päiväkodeissa tulee olemaan jokaista lastenhoitajaa kohden kaksi korkeakoulutettua varhaiskasvatuksen opettajaa. Nykyisten työntekijöiden kelpoisuudet säilyvät kuitenkin myös henkilöstörakenteen jälkeen.
Varhaiskasvatukselle on myös myönnetty 10 miljoonan määräraha varhaiskasvatuksen tasa-arvon edistämiseksi. Määrärahalla voidaan tukea haasteellisimmilla alueilla olevia päiväkoteja. Tasa-arvon tukirahoitus on jo käytössä esimerkiksi peruskoulutuksessa.
Koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten uudistuksia esiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen mediatilaisuudessa torstaina.
Päättötodistusten arviointia kehitetään
Peruskoulutuksessa vuonna 2016 aloitettu uuden opetussuunnitelman porrastettu käyttöönotto laajentuu syksyllä koskemaan kahdeksasluokkalaisia. Yhdeksäsluokkalaiset saavat viimeisinä uuden opetussuunnitelman käyttöönsä syksyllä 2019.
Perusopetuksen arviointia, ja etenkin päättöarviointia, pyritään Opetushallituksen toimesta yhtenäistämään ja selkeyttämään. Opetushallitus tarkentaa päättöarvioinnin kriteerejä kevääseen 2020 mennessä.
Kunnilla on oikeus päättää, arvioidaanko oppilaan osaamista sanallisesti vai numeroin aina ensimmäisestä luokasta seitsemänteen luokkaan saakka. Suurimmassa osassa kouluista siirrytään numeroarviointeihin kuitenkin viimeistään neljännellä luokalla.
Kuntien oikeus päättää arvioinneista säilyy, mutta kuudennen ja yhdeksännen luokan päättöarviointien tekoon annetaan lisäkriteerejä. Nykyisen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty jokaiseen oppiaineeseen kriteerit arvosanalle 8, mutta erityisesti opettajien toiveista Opetushallitus aikoo määritellä kriteerit ainakin osalle muista arvosanoista.
Toisen asteen tutkintoihin lisää joustoa
Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään aikaisempaa yksilöllisempään ja joustavampaan opiskeluun. Jokaisen uuden opiskelijan osaaminen kartoitetaan lukuvuoden alussa tehtävässä henkilökohtaisen oppimisen kehittämisen suunnitelmassa. Näin opiskelija voi opiskelujensa aikana keskittyä hankkimaan ne taidot, jotka häneltä puuttuu.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että jo tutkintoja hankkineiden ei tarvitse suorittaa uusia tutkintoja kokonaan päivittääkseen osaamistaan.
Ammatilliseen koulutukseen voi jatkossa hakea ympäri vuoden. Perinteisestä yhteishausta ei kuitenkaan luovuta, vaan se on kohdennettu peruskoulun päättäville ja niille, joilla ei vielä ole mitään tutkintoa.
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen taloudellisia esteitä pyritään poistamaan oppimateriaalilisällä. Lisä kohdistetaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville toisen asteen opiskelijoille lukion ja ammatillisen koulutuksen vaatimiin oppikirja- ja materiaalihankintoihin.
– Ehdottomana tahtotilana on se, että keneltäkään ei jää opinnot kesken tai suorittamatta materiaalikustannusten takia, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Oppimateriaalilisään liittyvät pilotit aloitetaan syksyllä 2018.
Lukiokoulutuksessa syksyllä aloittavat opiskelijat voivat uusia ylioppilaskokeitaan rajattomasti. Uudistuksen tarkoituksena on vastata korkeakoulujen muuttuneisiin pääsykoekäytäntöihin, joissa yhä useammin valitaan opiskelijat pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.