[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”korona-valkonen” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Miten koronavirus leviää ihmisten oireista reaalitalouden hidastumiseksi? Mekanismeja on kolme. Ilmeisin on vaikutukset talouden tarjontapuoleen. Kun väki on sairaana tai virusta ehkäistään, suljetaan tehtaita, satamia ja lentoreittejä. Myös teollisuuden palvelut ja toimitusketjut häiriintyvät.
Maailmantalous on nykyään erittäin globaali. Jos tuotantoketjun yhdestä vaiheesta komponentit tai materiaalit eivät löydä ajoissa perille, koko ketju seisoo. Logistiikka on globaalia, ja esimerkiksi kun rahtikontit ovat jumissa Kiinan satamissa, häiritsee se myös Euroopan ja USA:n välistä tavaraliikennettä, koska kontteja saa mistään.
Toinen vaikutus tulee erilaisten viruksen hillitsemistoimien kautta. Ne ovat tietenkin välttämättömiä, mutta haitallisia taloudelle. Karanteenit sekä tapahtuma- ja matkustuskiellot hidastavat kauppaa ja palveluja. Kotiin määrätty tai sairaalassa oleva ihminen ei kuluta tai käy töissä. Ilman liikematkailua ja konferensseja jää paljon kauppaa syntymättä.
Kolmas isku tulee ihmisten käyttäytymisvaikutusten myötä. Viruksen pelko, viranomaisten suositukset ja yleinen epävarmuus hyydyttävät kulutusta erityisesti palveluissa. Esimerkiksi matkailua, kauppakeskusshoppailua ja elokuvissa käyntiä ymmärrettävästi vähennetään, samoin suurempia hankintoja.
Lomamatkan peruminen tai lykkääminen ei ole kovinkaan vaikea päätös. Pelkästään matkailun väheneminen on suuri isku globaalitaloudelle, koska turismi on suuri työllistäjä. Turismin parissa työskentelee noin joka kymmenes maailman työllisistä ja bruttokansantuoteosuus on samaa noin kymmenen prosentin luokkaa.
Myös sijoittajat panikoivat. Torstaina 12.3.20 Dow Jones eli USA:n teollisuusindeksi laski yli 10 prosenttia. Kyseessä on suurin notkahdus sitten 1987 mustan maanantain. Yhteensä lasku 2020 helmikuusta vertautuu hyvin jo 2008–2009 finanssikriisiin.
Vaikka pörssireaktiot usein ovat liioiteltuja reaalitalouden vaikutuksiin nähden, finanssijärjestelmän kautta epävarmuus leviää salamannopeasti kaikkialle, ja tartuttaa nekin talouden osa-alueet, joihin viruksella ei muuten olisi juuri vaikutusta. Yritysten rahoitus vaikeutuu. Varallisuusarvojen laskiessa erityisesti yhdysvaltalaiset yksityishenkilöt vähentävät kulutustaan, koska USA:ssa paljon suurempi osuus varallisuudesta on kiinni arvopapereissa.
Hurjaa pörssireaktiota selittää se, että matalasuhdanne oli jo tuloillaan. Hidastuminen oli jo alkanut. Pörssikurssit olivat ennätyskorkealla viime vuoden lopussa – korkeammalla kuin mitä reaalitalouden tilanne olisi perustellut. Löysä rahapolitiikka oli pumpannut kurssit pinkeiksi. Korona oli se shokki, joka laskun käynnisti. Ilmiö kertoo myös ennennäkemättömän globaalista maailmastamme. Vielä 20 vuotta sitten toimitusketjut ja markkinat olivat löyhemmin keskinäisriippuvaisia.
Kaikki edellä kuvattu saa aikaan sen, että talous hidastuu – ja talousennusteita päivitetään vaisumpaan suuntaan. Mitä tapahtuu, kun odotukset heikkenevät? Loputkin yritykset reagoivat ja varautuvat huonompiin näkymiin. Alkavat tulosvaroitukset ja yt-neuvottelut. Investointeja ja palkkaamista vähennetään. Ketjureaktio on valmis ja alkuperäisen shokin – koronan – vaikutus siirtynyt reaalitalouteen. Suhdannekierto kääntyy matalasuhdanteeksi tai taantumaksi, joka ylläpitää itseään kauemmin kuin alkuperäinen shokki.
Erityisesti keskuspankit yrittävät nyt tukea taloutta rahapoliittisin toimin. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki pyrkii turvaamaan pankkien ja sitä kautta yritysten rahoitusta. Kyseessä on laiha lohtu. Vaikutus jäänee vähäiseksi. Korot ovat jo alhaalla eli merkittävää elvytysvaraa ei ole.
Lisäksi mekanismit kestävät pitkään. Narulla on vaikea työntää: löysempi rahapolitiikka ei poista itse virukseen liittyvää epävarmuutta. Valtioiden toimet olisivat mahdollisesti hieman tehokkaampia, mutta niidenkin ongelmana on kesto. OECD:n suosittelemia toimia ovat automaattisten vakauttajien – eli esimerkiksi työttömyysturvan – häiriötön toiminta sekä yritysrahoituksen varmistaminen poikkeusoloissa.
Mikä sitten tehoaa? Oleellisinta on tietenkin itse viruksen torjunta ja sairastuneiden tehokas hoito. Kun pandemia on lopulta kurissa, päästään poikkeusrajoitukset purkamaan ja luottamus alkaa palautumaan.
Palautuminen kestää kuitenkin kauan. Monet saattavat pelätä viruksen toista aaltoa, toiset taas odottavat talouskasvun kunnollista käynnistymistä ennen kuin investoivat.
Mikään kriisi, markkinapaniikki tai taantuma ei kuitenkaan kestä loputtomasti. Pikku hiljaa kuluttajat uskaltavat kuluttaa ja yritykset työllistää ja investoida. Taantuman kestoa on mahdoton arvioida. Selvää on, että Suomen osalta ainakin tämä vuosi menee mönkään.
Se hutera pohja, jolle jo alkujaan talouspoliittisesti epäuskottava hallitusohjelma rakennettiin, on nyt viimeistään huuhdeltu pois. Tämä tulee paljastamaan Suomen talouden rakenteelliset haasteet ja erityisesti julkisen talouden ongelmat entistä rujommin.
Kun itse koronakriisi on ohi, löytää Sanna Marinin johtama hallitus sylistään talouden kriisin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]