Suomessa haettiin helmikuun aikana yhteensä 379 yritystä konkurssiin. Se on 51 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Luvut ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista.
– Vireille pantujen konkurssien liukuva vuosisumma lähestyi helmikuussa jo 4 000 konkurssin rajaa. 2000-luvun finanssikriisin aikoihin vuonna 2009 vuosisumma oli suurimmillaan lähes 3 300 konkurssin paikkeilla, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari kertoo tiedotteessa.
Helmikuussa eniten konkurssiin haettiin muiden palveluiden toimialan yrityksiä (144) ja toiseksi eniten rakennusalan yrityksiä, kaikkiaan 72.
– Rakentamisen alalla konkurssihakemusten määrän 12 kuukauden summa oli helmikuussa 786. Määrä alkaa jo lähestyä toukokuussa 2024 nähtyä huipputasoa, jolloin vuosisumma oli hieman yli 800. Henkilöstövaikutuksilla mitattuna tilanne on kuitenkin valoisampi, sillä viime kuukausina konkurssiin on haettu selvästi pienempiä yrityksiä kuin esimerkiksi vuonna 2024, Kuussaari sanoo.
Helmikuussa konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärän liukuva vuosisumma oli rakennusalalla noin 2 943, kun toukokuussa vastaava luku oli yli 4 500.
Kaupan alallakin suunta ylöspäin
Kolmanneksi eniten konkurssihakemuksia laitettiin helmikuussa vireille kaupan alalla, yhteensä 51.
– Myös kaupan alalla vireille pantujen konkurssien määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Edellisen 12 kuukauden aikana vähittäis- ja tukkukaupan toimialoilta on haettu konkurssiin miltei 600 yritystä. Tätä suurempia lukuja alalla on nähty viimeksi vuonna 2014.
Helmikuussa konkurssiin haetuista yrityksistä yli 40 prosenttia sijaitsi Uudellamaalla. Konkurssien yhteenlasketuista henkilöstövaikutuksista sen sijaan vain reilu kolmannes tuli Uudeltamaalta.
– Uudellamaalla konkurssiin haetut yritykset olivat keskimääräistä pienempiä. Vastaavasti esimerkiksi Päijät-Hämeen osuus konkurssiin haetuista yrityksistä oli vain neljä prosenttia, mutta henkilöstövaikutuksissa alueen osuus oli yli kymmenen prosenttia, Kuussaari toteaa.
Pidemmällä tarkastelujaksolla erot kuitenkin tasoittuvat. Viimeisen vuoden eli 12 kuukauden aikana konkurssiin haetun yrityksen henkilöstömäärä on ollut koko maassa keskimäärin 3,5 henkilöä. Uudellamaalla vastaava luku on 3,7 ja Päijät-Hämeessä 4,1.
– Kaikkein korkein tämä suhdeluku on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, noin 5,2. Pohjanmaalla konkurssien henkilöstövaikutukset ovat taas olleet suhteellisesti pienimmät, sillä konkurssiuhan alle joutuneissa yrityksissä on työskennellyt keskimäärin alle kaksi henkilöä, Kuussaari kertoo.
Tulevaisuus näyttää valoisammalta
Talouden myönteisistä merkeistä huolimatta yrittäjien tilanne ei vielä näytä helpottuneen. Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen pelkää, että konkurssiluvut voivat kasvaa vielä ainakin kesään saakka.
Hän viittaa Suomen yrittäjien teettämään selvitykseen. Sen tulosten perusteella yrittäjien tilanne ei helpottunut vielä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
– Toisaalta selvityksestä käy esille myös se myönteinen seikka, että yritysten tulevaisuuden näkemät ovat hitusen parantuneet, Tiina Toivonen kertoo.
Näin ollen talouden piristyminen tulee väistämättä kohentamaan yrittäjienkin tilannetta.
– Kun kotimainen kuluttamisen esteenä oleva tulppa saadaan murrettua auki, lähteen kasvu hiljalleen liikkeelle, mikä näkyy viiveellä aikanaan myös alentuvina konkurssilukuina, Toivonen lupailee.
– Nyt on ensiarvoisen tärkeää saada palautettua sekä kuluttajien että yrittäjien luottamus omaan talouteensa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen peräänkuuluttaa.