Satelliittipaikannuksen häirinnästä huolimatta Maanmittauslaitos kertoo tehneensä onnistuneet ilmakuvaukset. Maanmittauslaitos on nyt julkaissut vuoden 2025 aikana tuotetut ilmakuvat ja laserkeilausaineistot avoimesti kaikkien saataville Karttapaikka-palveluun.
Maanmittauslaitos ilmakuvasi kolmasosan ja laserkeilasi kuudesosan Suomesta vuoden 2025 aikana.
– Olemme kuvanneet Suomea lentokoneesta käsin yhteensä kuuden vuoden ajan kansallisessa ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmassa, ja koko aineisto löytyy nyt Karttapaikalta, kertoo peruspaikkatiedoista ja paikannuksesta vastaava johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta.
Ilmakuvaus tuottaa digitaalista valokuvaa ja laserkeilaus pistepilven, jonka avulla Maanmittauslaitoksen asiantuntijat laativat kolmiulotteisen mallin esimerkiksi maanpinnan muodoista, puustosta ja rakennuksista.
– Aineiston hankkimiseen toi haasteita esimerkiksi satelliittipaikannuksen häirintä, joka vaikuttaa ilmakuvauslentoihin. Häirinnän vuoksi osa aineistosta jouduttiin keräämään lentämällä normaalia matalammalla, Laaksonen sanoo tiedotteessa.
Matalampi lentokorkeus auttaa välttämään satelliittipaikannuksen häirintää, mutta se aiheuttaa Maanmittauslaitoksen asiantuntijoille normaalia enemmän työtä.
– Matalalla lentäminen vaatii enemmän lentämistä eli alueen kuvaaminen on hitaampaa. Lisäksi Maanmittauslaitoksen asiantuntijat joutuvat tekemään tavallista enemmän aineiston jälkikäsittelytyötä, kun paikannustietoja ei ole normaalisti saatavilla, Laaksonen sanoo.
Vuonna 2025 ilmakuvattiin muun muassa Rovaniemen, Porin ja Lahden alueet sekä laserkeilattiin Seinäjoki, Kittilä ja edellisenä vuonna satelliittipaikannuksen häirinnän vuoksi laserkeilaamatta jäänyt Kouvolan alue.
– Haasteista huolimatta kansallisen ohjelman aineisto on nyt hankittu onnistuneesti, ja olemme saaneet kattavasti ilmakuvaa ja laseraineistoa joka puolelta maata.
Useat viranomaiset hyödyntävät ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoa. Maanmittauslaitos vastaa aineiston hankkimisesta ja päivittää sen avulla maastotietokantaa, joka on Suomen karttojen ja karttapalveluiden pohjana.
Metsähallitus ja Metsäkeskus käyttävät aineistoa metsien inventointiin ja esimerkiksi puulajiluokitteluun. Ruokavirasto tekee aineiston avulla peltovalvontaa, jonka perusteella määräytyvät maataloustuet. Lisäksi aineistoa käytetään muun muassa tulvakartoituksessa ja puolustushallinnossa.
Kansallinen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelma jatkuu vuoden 2026 alusta entistä useamman organisaation yhteistyönä. Nykyisten kumppaneiden Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja Puolustusvoimien lisäksi tulevassa ohjelmassa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Väylävirasto.
Aineiston hankinnasta aiheutuvat noin 4 miljoonan euron vuosikulut jaetaan kumppaniorganisaatioiden kesken. Ohjelman rahallisten hyötyjen arvioidaan olevan runsaat 18 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaan osallistuville organisaatioille. Niiden lisäksi aineistoja hyödyntävät lukuisat muut tahot.
– Kokonaisuudessaan hyödyt ovat moninkertaiset kustannuksiin nähden. Yhteistyö mahdollistaa aineiston tehokkaan tuotannon ja hyödyntämisen yhteiskunnan moniin tarpeisiin. Kansallisella ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistolla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle ja turvallisuudelle, ja ohjelman jatko vuosille 2026–2034 tuo varmuutta tulevaisuuteen, summaa Laaksonen.
