Onko hallitus unohtanut potilasdirektiivin?

Sari Sarkomaan ja Mia Laihon mukaan potilasdirektiivi on huomioitava sote-uudistuksessa.

Kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Mia Laiho (kok.) ihmettelevät, onko Sanna Marinin (sd.) hallitus unohtanut EU:n potilasdirektiivin sote-uudistuksen valmistelusta.

Potilasdirektiivi tarkoittaa mahdollisuutta hoitoon toisissa EU- ja ETA-maissa. Palvelun tuottaja voi olla yksityinen tai julkinen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

EU:n potilasdirektiiviä ei ole otettu Suomessa oikealla tavalla käyttöön, sillä se asettaa ulkomailla hoitoon hakeutuvat eriarvoiseen asemaan. Tällä hetkellä ei-kiireellinen hoito korvataan ulkomailla yksityisen ja kiireellinen hoito Suomen julkisen terveydenhuollon mukaan. Ruotsissa taas potilaan hakeutuessa hoitoon toiseen EU-maahan korvaussumma vastaa Ruotsin julkista terveydenhuoltoa.

Euroopan komissio on antanut Suomelle direktiiviä koskien virallisen huomautuksen syyskuussa 2015 ja perustellun lausunnon huhtikuussa 2016. Seuraavaksi voidaan nostaa kanne unionin tuomioistuimessa. Rangaistuksena voi olla sakko Suomen valtiolle. Rikkomusmenettely on ollut jäissä viime hallituskauden. Sote-uudistuksen työstämisen myöstä se on jälleen ajankohtainen.

– Marinin hallitus ei ole ottanut asiaan ollenkaan kantaa. Kello tikittää ja komissio odottaa jälleen Suomen vastausta sekä uutta sote-uudistusta, joka implementoisi direktiivin vaaditulla tavalla. Nyt on täysin auki, miten Marinin hallitus aikoo asiaan reagoida. Vaarana on, että Suomi herättää EU:n nukkuvan karhun viivyttelyllään, huomauttavat Laiho ja Sarkomaa.

Jos potilasdirektiivi otetaan käyttöön EU:n tarkoittamalla tavalla ja hallituksen suunnittelemat Kela-korvausten osittaiset lakkautukset vuoteen 2023 mennessä toteutuvat, voisivat suomalaiset saada toisessa EU-maassa yksityisellä puolella hoitoa julkisen sektorin asiakasmaksuilla. Samalla Suomessa yksityisestä hoidosta ei saisi lainkaan korvauksia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

–Suomalaisella potilaalla olisi tällöin paremmat mahdollisuudet valita hoitoa ulkomailla kuin Suomessa, kun hinta vastaisi Suomen julkisen puolen maksuja. Kun hallitus ei myöskään suunnittele Suomeen laajaa valinnanvapautta, olisi direktiivin myötä suomalaisella maan sisällä heikompi valinnan mahdollisuus kuin EU-alueen sisällä, sanovat Sarkomaa ja Laiho.

–Myös alan yrityksillä olisi kannuste siirtää tuotantoa ulkomaille, esimerkiksi Viroon. Tämä tietäisi myös merkittäviä menetyksiä verotuloihin Suomen valtiolle, Sarkomaa ja Laiho toteavat.

Kokoomusedustajat jättivät asiasta perjantaina kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Mainos