Suomessa on pitkään hellitty ajatusta siitä, että kansalaiset tarvitsevat jonkun ylhäältä ohjaamaan ja kaitsemaan moniakin asioita – kuten esimerkiksi lääkärissä käyntiä.
Viimeksi terveydenhuollon professori ja Husin ylilääkäri Kristiina Patja vaati Ylellä työterveyshuollon purkamista. Patjan mielestä on huutava vääryys, että työtä tekevä pääsee (pitkälti työnantajansa maksamana) yksityislääkärille hoitamaan vaivansa.
– Me perusterveet pääsemme työterveyslääkärille näyttämään näppylää vaikka huomenna, hän luonnehti.
Tosiasiassa Patja ei tietenkään puhunut itsestään, vaan tarkoitti tyhmiä potilaita, jotka menevät turhan takia kuormittamaan lääkäriä, ja jopa väärinkäyttävät palvelua.
Sitä Patja ei haastattelussa täsmentänyt, millä mekanismilla noin miljardi euroa maksavan työterveyshuollon purkaminen pelastaisi Suomen 32 miljardia euroa maksavan sote-järjestelmän.
Syksyllä on käyty keskustelua myös perusterveydenhuollon niin sanotusta portinvartijamallista, joka on kansainvälisesti katsottuna omituisuus.
Muun muassa Kelan pääjohtaja ja entinen Husin ylilääkäri Lasse Lehtonen on ihmetellyt, miksi Suomessa potilas tarvitsee hoitajan arvion hoidontarpeestaan, kun muualla Euroopassa on normaalia mennä suoraan omalääkärille. Lehtosen mukaan käytäntö vietiin aikanaan lainsäädäntöön puhtaasti mutu-pohjalta.
Myös hoidontarpeen arvion taustalla piilee ajatus, ettei suomalainen kerta kaikkiaan voi itse tietää, milloin hänen pitäisi päästä lääkäriin. ”Turhia” käyntejä karsii tehokkaasti se, kun aikaa ei saa ollenkaan.
Vastikään kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan keuhkosyöpään kuollaan Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Yhdeksi syyksi nimettiin juuri portinvartijamalli. Se viivästyttää etenkin hankalasti tunnistettavien sairauksien löytämistä. Viime vuonna kerrottiin karuja tilastoja muiden syöpien osalta.
Yle paheksui työterveysjutussaan myös sitä, että kalliita yksityiskäyntejä tuetaan julkisin varoin Kela-korvauksilla.
Kela kertoi tänään yli 65-vuotiaita koskevan kokeilun ensituloksista, jossa seniorit ovat syyskuun alusta päässeet yksityislääkärille julkisen puolen hinnalla. Kokeiluun on toistaiseksi tarttunut keskimäärin yksi tuhannesta kohderyhmään kuuluvasta ja kustannukset ovat Kelan mukaan olleet varsin maltilliset.
Entäpä ne ”turhat” käynnit? Niitä on Lasse Lehtosen mukaan ollut vain erittäin pieni osa.
Niin kutsuttu ”flunssadiagnoosi” (määrittämätön hengitystieinfektio) muodosti 3 prosenttia lokakuussa korvatuista käynneistä. Se on samaa tasoa avoterveydenhuollon kanssa.
Sen sijaan ikäihmisten käynneissä ovat korostuneet tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät kiputilat. Siis juuri sellaiset asiat, jotka liittyvät vahvasti ihmisen kotona pärjäämiseen, Lehtonen huomautti mediatilaisuudessa.
LUE MYÖS:
Työterveyshuolto vie alle neljä prosenttia kokonaismenoista – ”Ei tule purkaa, vaan kehittää”
