Ilman läntisiä talouskumppaneita jääneen Moskovan kääntyminen itään on tehnyt siitä täysin riippuvaisen Kiinasta, jonka talous on yhdeksän kertaa suurempi kuin Venäjän.
Vaikka Xi Jinping sallii Vladimir Putinin ylläpitää läheisiä suhteita häneen Yhdysvaltojen vastustamisen varjolla, Venäjän virkamiehet valittavat, että Peking toimii tavalla, joka on kaukana liittolaisuudesta.
Se on ymmärrettävää, koska Venäjä on liki katastrofaalisen riippuvainen Kiinan kauppakumppanuudesta. Kiinalaiset tavarantoimittajat tekevät häpeämättömästi voittoa tuotteista, joita Venäjä epätoivoisesti tarvitsee.
Kiinan paljon kaksikäyttötuotteita sisältävien vientituotteiden hinta Venäjälle on kasvanut Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin mukaan keskimäärin 87 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2024. Samaan aikaan vientituotteiden hinta muihin maihin on kasvanut vain yhdeksän prosenttia.
Vaikka länsi haluaisi eristää Venäjän sotateollisen kompleksin kokonaan ulkomaista, ovat kiinalaisten riistohinnat sekin kohtalaisen hyvä suoritus. Jos tuotteiden hinta nousee lähes 80 prosenttia, saa samalla rahalla enää noin puolet siitä, mitä aikaisemmin.
Venäjän hallitusta lähellä oleva lähde myöntääkin, että kaikista ystävyyspuheista huolimatta Kiina ja Intia toimivat omien intressiensä mukaan eikä Moskovalla ole todellisia liittolaisia.
Vuonna 2024 Kiinan ja Venäjän välisen kaupan arvo nousi uuteen ennätykseen 254 miljardiin dollariin 146,9 miljardista dollarista vuonna 2021. BOFITin tutkimuksen mukaan tämä 73 prosentin kasvu selittyy kuitenkin pääosin hintojen nousulla. Esimerkiksi Kiinan kuulalaakerien vienti Venäjälle kasvoi rahallisesti 76 prosenttia, mutta määrällisesti laski 13 prosenttia.
Turkki näyttää toimivan samalla tavoin. Venäjälle vietyjen tuotteiden hinta on kasvanut 25–55 prosenttia enemmän kuin muihin maihin viedyissä tuotteissa.
