Vaikka Yhdysvallat on syyttänyt kiinaa kybervakoilusta vuosikymmeniä, asia kulminoitui keväällä 2013, kun Yhdysvallat vaati julkisesti Kiinaa käyttämään voimakkaita keinoja kitkeäkseen ”systemaattisen yrityssalaisuuksien varastamisen”.
Vaatimukset aloittivat voimakkaan sanailun maiden välillä, minkä aikana muun muassa Yhdysvaltojen Kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n päällikkö kuvaili Kiinan tekemiä tietovarkauksia ”suurimpana varallisuudensiirtona ihmiskunnan historiassa”.
Kiina on systemaattisesti kiistänyt syytökset. Myös vierailullaan Yhdysvaltoihin presidentti Xi Jinping piti kiinni kertomastaan, ettei Kiina tee urkintaa yksityisen sektorin kaupallisiin intresseihin. Hän kuvaili vakoilua ankarasti rangaistavaksi teoksi ”lain ja relevanttien kansainvälisten sopimusten nojalla”.
Asialle olikin vierailulla varattu kokonainen päivä ja Seattleen oli kutsuttu kahdenvälisiin keskusteluihin Kiinan presidentin kanssa kolmenkymmenen maailman suurimman teknologiayrityksen johtajat, mukaan lukien Facebookin Mark Zuckerberg ja verkkokauppa Alibaban perustaja, kiinalainen Jack Ma.
Yhteinen lehdistötilaisuus ei estä vakoilua
Keskustelujen jälkeen kumpikin osapuoli kertoi julkisesti, ettei kummankaan viranomaistaho suorita immateriaalioikeuksien urkkimista tietoverkkojen kautta, minkä lisäksi keskustelujen jatkamiseksi perustetaan kummankin maan teknologia-alan konkareista koostuva työryhmä.
Yhteinen ilmoitus ei kuitenkaan saanut lämmintä vastaanottoa yhdysvaltalaisissa turvallisuusasioiden asiantuntijoissa, vaikka se oli Kiinan osalta suurin julkinen sitoutuminen asiaan yli kahteen vuosikymmeneen.
Asiantuntijoiden mukaan pelkkä yhteinen lehdistötilaisuus ei käytännössä estä Kiinaa vakoilemasta tai ylipäätään pureudu koko ongelman ytimeen eli siihen, että yritykset vakoilevat toisiaan.
Vaikka viranomaistahot virallisesti sitoutuisivatkin kunnioittamaan yhteistä lausuntoa, on tilanteessa yhä paljon tulkinnan varaa.
Kyberrikollisuutta estävät kansainväliset säädökset ovat hyvin kehittymättömät, minkä lisäksi Kiinassa raja yksityisen ja julkisen sektorin välillä on sangen häilyvä. Talouslehti Forbesin listatessa kuluvana vuonna maailman suurimpia yrityksiä, oli listalle päässeistä kiinalaisyrityksistä 12 suurinta täysin valtion omistuksessa.
Nähtäväksi jää, aiheuttaako epämääräinen yhteinen lausunto entistä enemmän jännitteitä maidenvälisiin suhteisiin, vai johtaako se parhaimmillaan allekirjoitettuun sopimukseen, mikä edistäisi myös yksittäisten kansalaisten tietosuojaa.
Toimittaja: HANNAMIINA TANNINEN, Hongkong.