Ennusteen mukaan kotimaista kysyntää rajoittavat edelleen syvien finanssikriisien jälkimainingeille tyypilliset esteet, joten kasvua vauhdittanee tänä vuonna pääasiassa ulkomainen kysyntä. Ennuste perustuu edelleen oletukselle, ettei euromaiden julkisten talouksien velkakriisi kärjisty uudelleen.
Loppuvuoden laimea kasvu johtaa siihen, että koko EU:n bruttokansantuote supistuu tänä vuonna prosentin kymmenyksen ja 17 valtion euroalueella neljä kymmenystä. Ensi vuonna taloudellisen toiminnan odotetaan lisääntyvän koko EU:ssa 1,4 prosenttia ja euroalueella 1,2 prosenttia.
Talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaavan komission varapuheenjohtajan Olli Rehnin mukaan julkisen talouden vakauttaminen jatkuu, mutta sen vauhti on hidastumassa. Rehn vaatii rakenteellisten uudistusten tehostamista kasvun käyntiin saamiseksi Euroopassa.
Tällä hetkellä EU:n kotimaisia investointeja ja kulutusta hillitsevät edelleen taseiden sopeuttaminen ja luottojen tarjontaan liittyvät vaikeudet joissakin maissa, tulevia voittoja ja tuloja koskevat alhaiset odotukset sekä suuri epävarmuus talouden näkymistä. Rahoitusmarkkinoiden tilanteen parantuminen ja korkojen lasku ei ole vielä heijastunut reaalitalouteen.
Komissio kuitenkin odottaa ”muutamien haavoittuvien” jäsenvaltioiden kirjaavan tänä vuonna ylijäämäisen vaihtotaseen samalla kun vientisektorin kannattavuus on paranemassa.
Taloudellisen toiminnan piristymisen ennakoidaan olevan liian hidasta, jotta se voisi helpottaa työttömyyttä. Työttömyyden arvellaan nousevan tänä vuonna 11 prosenttiin koko EU:ssa ja 12 prosenttiin euroalueella ja vakiintuvan näille tasoille ensi vuonna. Jäsenvaltioiden välisten erojen odotetaan säilyvän hyvin suurina.
Julkisen talouden alijäämä supistunee edelleen. Vajeen odotetaan pienenevän tänä vuonna koko EU:ssa -3,4 prosenttiin ja euroalueella -2,9 prosenttiin. Taloudellisen toiminnan heikkojen näkymien vuoksi velkasuhteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna 89,8 prosenttiin koko EU:ssa ja 95,5 prosenttiin euroalueella.