”Metsiä revitään useampiin tarkoituksiin kuin ne riittävät”, kirjoitti Helsingin Sanomien toimittaja Piia Elonen kolumnissaan 30. tammikuuta 2022. Kirjoitus kirvoitti Valtteri-myrskyn jälkeisenä päivänä melkoista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Metsillä on tosiaankin monta merkitystä, ja eri tavoitteiden yhteensovittaminen tuntuu joskus haastavalta.
Metsät nähdään usein kolmiona, jonka kärjet ovat hiilinielu, luonnon monimuotoisuus ja talouskäyttö. Tästä kokonaisuudesta unohtuvat uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistetut tuotteet, joita metsien talouskäytön tuloksena metsäteollisuus valmistaa sekä kansalliselle että kansainvälisille markkinoille. Pelkästään aamun aikana huomasin käyttäneeni yli kymmentä puupohjaista tuotetta. Tuotteet korvaavat uusiutumattomia raaka-aineita ja vähentävät fossiilisia päästöjä, siis hillitsevät ilmastonmuutosta. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa puusta rakennetut kotimme ja julkiset rakennukset, huonekalut ja erilaiset pakkaukset sekä puupohjaiset biopolttoaineet.
Osaa puupohjaisista tuotteista emme edes näe, kuten jogurtin, hammastahnan tai ketsupin sakeuttajaa. Tämä tuotteen olomuodon miellyttäväksi tekevä yhdiste on selluloosasta saatava karboksimetyyliselluloosa eli CMC.
Joidenkin tuotteiden tärkeyden olemme huomanneet erityisesti koronapandemian aikana. Kertakäyttöisiä puupohjaisia maskeja on ollut lähes jokaisen kasvon peittona estämässä viruksen leviämistä. Samalla julkisissa tiloissa sähköiset käsiä kuivaavat pöpölingot on vaihdettu käsipapereihin, puusta nekin. Hygienian tärkeys ei vähene, vaikka virus talttuisikin. Ja onhan meillä myös koivun sokerista tehtävät xylitol-tuotteet, joilla pidämme hammaspeikot kurissa.
En myöskään unohtaisi kirjoja, joiden suosio on jälleen kasvanut ääni- ja sähköisistä kirjoista huolimatta. Monelle suomalaiselle puusta tehty kirjahylly tietyssä järjestyksessä olevine kirjoineen on elämän tärkeitä asioita. Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu on meidän hyllyssä kulkenut jo kolmannelle sukupolvelle. Monessa kodissa lyhytikäiseksi moititun paperin hiili on pysynyt tallessa pitkän aikaa.
Puupohjaisia tuotteita on siis käytössämme päivittäin vuosikymmenestä toiseen eikä loppua näy. Metsäyhtiö UPM teetti vuonna 2020 kansalaiskyselyn, jonka tulos oli yllättävä. Peräti 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista nuorista uskoi käyttävänsä puupohjaisia tuotteita vain viikoittain tai harvemmin. Tutkimustulos pisti miettimään myös metsäteollisuuden omia toimia. Olemmeko unohtaneet kertoa tuotteistamme?
Uudet puupohjaiset tuotteet kiinnostavat enemmän kuin vanhat. Mieleen on jäänyt muun muassa Jenni Haukion koivusta tehty valkoinen itsenäisyyspäivän juhlapuku. Samalla muistan muutaman vuoden takaisen tilaisuuden, jossa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sai lahjaksi puusta tehdyt kalsongit. Sanoisin, että meidän Jenni otti tässä kisassa pisteet kotiin! Joka tapauksessa puupohjaiset vaatteet ovat nousussa ja kehitystyö vauhdissa. Eikä vähiten siksi, että niillä voidaan korvata muovipohjaisia keinokuituja tai puuvillaa, jonka tuotanto vaatii paljon vettä ja torjunta-aineita. Joskus tulevaisuudessa puutekstiili on perinteinen tuote, ja odotamme innokkaasti taas seuraavia uusia tuotteita.
Lisäksi kehitteillä on puupohjaista hiilimateriaalia, jolla voidaan korvata akuissa tällä hetkellä käytettävää grafiittia. Samaan aikaan tehdään isoja harppauksia muovin korvaamiseksi esimerkiksi uusiutuvalla puulla juomapulloissa. Aikaa tutkimuksesta uuden tuotteen laajamittaiseen markkinaan kuluu useita vuosia.
Ei ihme, että metsäteollisuuden tuotteiden globaalin kysynnän on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 175 miljardilla eurolla. Kysyntää on sekä nykyisille tuotteille että uusille. Nykyisten tuotteiden menestyvät markkinat varmistavat uusien tuotteiden kehittämiseen tarvittavat resurssit.
Tuotteita ei voi valmistaa ilman raaka-ainetta, mutta juuri tässä piilee koko puunjalostuksen kauneus. Metsästä poistettavat puut antavat tilaa aivan uudelle puusukupolvelle. Puista valmistetut tuotteet puolestaan potkivat markkinoilta pois tuotteita, joiden valmistus on ilmastolle haitallista. Uusi puusukupolvi ja alati kehittyvä metsätalous pitävät yllä metsien hiilinieluja vuosikymmeniksi eteenpäin ja ottavat yhä paremmin huomioon myös luonnon monimuotoisuuden ylläpidon kasvavat tarpeet. Metsän muodostama kolmio siis sulkeutuu.