Venäjän asevoimien sotilastiedustelun keskuselimen GRU:n varakomentajaa, kenraaliluutnantti Vladimir Aleksejeviä ammuttiin kolmesti Moskovassa asuinkerrostalonsa aulassa 6. helmikuuta 2026. Ampuja pakeni paikalta. Aleksejev selviytyi hengissä, mutta on tehohoidossa.
Kukaan ei ole ottanut vastuuta salamurhayrityksestä. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU ja sotilastiedustelu HUR ovat tiettävästi salamurhanneet venäläiskenraaleja, kuten Igor Kirillovin joulukuussa 2024, Jaroslav Moskalikin huhtikuussa 2025 ja Fanil Sarvarovin joulukuussa 2025, mutta kieltävät olleensa Aleksejevin murhayrityksen takana.
Sen vuoksi ampujaksi on epäilty myös muun muassa entisiä Wagnerin palkkasotilaiden jäseniä, koska Aleksejev oli osallisena ryhmän hajottamisessa ryhmän kapinayrityksen jälkeen vuonna 2023.
Aleksejev on Venäjä-tutkija Mark Galeottin mukaan kuitenkin merkittävä maali Ukrainalle. Hän vastasi Venäjän erikoisjoukoista ja peiteoperaatioista, kuten kaksoisagentti Sergei Skripalin murhayrityksestä vuonna 2018. Aleksejev ryhmitti erikoisjoukot Ukrainaan hyökkäyssodan alussa salamurhatakseen presidentti Volodymyr Zelenskyin.
Hän vastasi myös Mariupolin viimeisten puolustajien antautumisneuvotteluista luvaten heille inhimillistä kohtelua, mikä osoittautui tyhjäksi lupaukseksi. Se, että Aleksejev on syntyjään ukrainalainen, tekee hänen toiminnastaan vielä vastenmielisempää ukrainalaisten silmissä.
Yrityksellä salamurhata Aleksejev voi Galeottin mukaan kuitenkin olla laajempaa merkitystä Venäjän hyökkäyssodalle. Kreml ei kävellyt ulos Abu Dhabin rauhanneuvotteluista, vaikka ulkoministeri Sergei Lavrov väittikin hyökkäystä yritykseksi ”häiritä neuvotteluprosessia”.
Uloskävelyn sijasta näyttääkin siltä, että Kreml yrittää saada arvonnousua Washingtonin silmissä olemalla reagoimatta ”ukrainalaisten provokaatioon”.
Venäjän ultranationalisteilla, jotka kritisoivat Vladimir Putinin tapaa käydä sotaa ilman liikekannallepanoa ja rauhanneuvotteluja, joissa Ukrainalle tehdään mitään myönnytyksiä, on vain pieni kannatus yhteiskunnassa, mutta sitäkin merkittävämpi osuus asevoimissa ja turvallisuusjoukoissa.
Heidän silmissään Putin menettää yhä enemmän arvovaltaansa jahkaillessaan reagoinnissa Aleksejevin murhayritykseen, Galeotti kirjoittaa The Timesissa.
Nationalistien Tsargrad-media sanoi hänen mukaansa Aleksejevin ampumisen ”synnyttävän kysymyksen: haluammeko taistella vai teeskennellä?”.
– Kun Ukrainan turvallisuuspalvelut operoivat kuin raivotautiset hullut ilman mitään rajaa, Moskova yrittää itsepäisesti taistella valkoisin hansikkain pitäytyen herrasmiesmäiseen kaanoniin, jota ei nykymaailmassa enää ole, Tsargrad kirjoitti.
Alaksejevin salamurhayritys vaikeuttaa Galeottin mukaan Kremlin yrityksiä viivyttää kovia päätöksiä. Jos rauhanneuvottelut kaatuvat, Putin voi joutua tekemään kompromisseja nationalistien kanssa ja eskaloimaan sotaa yksinkertaisesti välttääkseen vieraannuttamasta heitä yhtään enempää.