Suomessa siirrytään talviaikaan ensi sunnuntaina 26. lokakuuta kello 4. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kelloja siirretään tunti taaksepäin. Liikenne- ja viestintäministeriö muistuttaa asiasta tiedotteessa.
Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.
Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.
Kellojen siirtelystä haluttaisiin eroon, mutta hanke ei etene
Kellojen siirtämisestä säädetään EU-tasolla kesäaikadirektiivissä. Direktiivi ei mahdollista sitä, että kellojen siirtelystä voitaisiin luopua kansallisella päätöksellä. Luopuminen kellojen siirtämisestä edellyttäisi kesäaikadirektiivin kumoamista, josta päätöksen tekisivät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.
Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että EU:ssa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirrosta. Suomi on tukenut komission aloitetta.
Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.
Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta ja esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021. Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä. Kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa, mikä on edellytys EU:n neuvoston käsittelylle. Asian käsittely neuvostossa on toistaiseksi pysähtynyt.
