Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen pohtii blogissaan vaihtoehtoja sosiaaliturvan rahoittamiselle.
Lehtonen kirjoittaa, ettei valtiontalouden alijäämän pienentäminen ole tosiasiassa enää mahdollista, ellei merkittäviä lisäleikkauksia sosiaaliturvaan tai sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetteihin tehdä.
– Kelan noin 18 miljardin euron menoja rahoitetaan valtion noin 89 miljardin euron budjetista vuonna 2025 noin 13 miljardilla eurolla ja hyvinvointialueiden menoja lähes 27 miljardilla eurolla, Lehtonen selittää menojen suuruusluokkaa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei tähän mennessä annettujen tietojen mukaan ole aikeissa tehdä lisäleikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden menoihin enää syksyn budjettiriihessä.
Lehtonen pohtiikin tekstissään menojen rahoittamista osittain valtion budjetin ulkopuolelta. Esimerkkiä pohdinnoilleen hän hakee Keski-Euroopasta.
– Monissa Keski-Euroopan maissa (esimerkiksi Saksa, Ranska) sosiaaliturva on ansaintaperusteista ja sosiaalietuudet perustuvat vakuutetun taikka hänen työnantajansa maksamiin vakuutusmaksuihin. Suomessa ansaintaperusteisia ovat osin sairausvakuutus sekä työeläkkeet, Lehtonen kirjoittaa.
– Vaikka 13 miljardin euron maksuosuutta ei ole mahdollista vakuutusmaksuin kattaa, voisi valtion osuus Kelan kuluista jatkossa pienentyä vielä 4-5 prosentilla, jos muita maksajia sosiaaliturvalle löytyy, hän jatkaa.
Lehtonen huomauttaa, että malli ei tuottaisi veronmaksajalle juurikaan eroa nykyiseen nähden. Erona olisi lähtisikö maksu palkasta veroina vaiko veroluoteisina lakisääteisinä maksuina. Maksajan kannalta etuna muutoksessa olisi hänen mukaansa suurempi varmuus etuuksien pysyvyydestä.
Lehtonen kehottaakin päättäjiä pohtimaan tulevalla vaalikaudella ratkaisuksi valtion alijäämään sosiaalietuuksien leikkaamisen sijaan niiden edes osittaista rahoittamista valtion budjetin ulkopuolelta.
– Näin erityisesti siksi, että väestön luottamus riittävään sosiaaliturvaan on hyvin keskeinen asia, jos haluamme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme, hän perustelee.
– Sosiaaliturvan leikkaukset voivatkin olla seuraavalla hallituskaudella hankalampia toteuttaa, kuin muutokset sosiaaliturvan rahoituksessa, Lehtonen päättää kirjoituksensa.
