Rikosasioiden käsittely käräjäoikeuksissa lykkääntyy usein, kun jokin osapuoli ei ilmesty paikalle. Helsingissä osuus on jopa kolmannes.
– Tilastojemme mukaan noin kolmasosa tapauksista siirtyy. Se on huima määrä, Helsingin käräjäoikeuden laamanni Sirpa Pakkala sanoo Verkkouutisille.
Useimmiten paikalta puuttuu syytetty eli tapauksen vastaaja. Joskus tapahtuu sitäkin, että ensin käsittelyyn ei ilmesty vastaaja ja kun hänet on tuotu poliisin saattamana paikalle, on kateissa puolestaan asianomistaja eli rikoksen uhri. Pakkalan mukaan tällaisissa tapauksissa on yleensä kyse yhdessä aikaa viettävistä porukoista, joissa nujakoidaan keskenään.
Todistajan jäädessä pois on syyttäjän vallassa päättää, onko todistaja olennaisen tärkeä vai jatketaanko käsittelyä siitä huolimatta. Todistelua voidaan tehdä myös pääkäsittelyjen ulkopuolella.
– Tietysti istuntoja peruuntuu oikeistakin syistä, kuten sairaustapauksissa.
Haastemiehillä on myös vaikeuksia löytää ihmisiä.
– On Poste Restante -osoitteita ja yleensä elämänhallinnan vaikeuksia, Pakkala toteaa.
Ilmoittamatta poisjäännit aiheuttavat ajanhukkaa paitsi tuomareille ja syyttäjille, myös asianajajille.
Helsinkiläinen asianajaja ja kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok.) sanoo, että hänellä on ollut useampia tapauksia, joissa istunto on peruttu jopa kolme kertaa.
– Tämä tarkoittaa usein sitä, että käsittely voi kestää vuosia.
”Iso ongelma ja hidastaa käsittelyä”
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden johtava laamanni Timo Heikkinen arvioi, että Itä-Uudellamaalla kolmanneksen osuuden muodostavat yhteensä ne tapaukset, joissa haastemies ei tavoita henkilöä alun perinkään sekä ne, joissa ei saavuta paikalle oikeuteen.
– Onhan se iso ongelma ja hidastaa asioiden käsittelyä. Etupäässä tämä koskee vastaajia ja henkilöitä, joilla on muutenkin suurimmat ongelmat.
Tuomareilla on tietty määrä käsittelyitä sovittu istuttavaksi päivässä.
– Harvinaista on, että kaikki kalenterissa olevat päivän istunnot toteutuvat, kun tulee näitä säätämisiä.
Heikkisen arvion mukaan pk-seudun käräjäoikeudet ovat tässä asiassa varsin samankaltaisia ja ilmiö on ollut suht pysyvä.
– Jos asioita ei saada kulkemaan sujuvasti, niin se on tietysti [käräjäoikeuksia] ruuhkauttava tekijä.
Pirkanmaan käräjäoikeuden laamanni Antero Nuotto kertoo, että pääkäsittelyistä peruuntuu rikosasioissa noin 25 prosenttia.
– Peruutuksien syynä täälläkin on sairastumisien lisäksi joko se, ettei haastemies ei tavoita haastettavaksi tai vastaaja ei haasteesta huolimatta saavu istuntoon esimerkiksi unohtamisen vuoksi.
Pitäisikö poissaolokäsittelyjen alaa laajentaa?
Mikäli vastaajaa ei saada paikalle, tuomari voi Sirpa Pakkalan mukaan päättää, että tämä tuodaan seuraavaan käsittelyyn poliisiviranomaisen toimesta. Mahdollinen uhkasakko oikeusistunnon väliin jättämisestä saatetaan myös määrätä maksuun.
Etsintäkuuluttaminen ei kuitenkaan kaikkia ongelmia ratkaise.
– Kun poliisi on sitten nähnyt vastaajan jossain ja ottanut kiinni, on todella kiire järjestää istunto, koska lain mukaan henkilöä ei voi pitää kiinniotettuna viittä päivää kauempaa. Kyllä tästä aiheutuu kohtuuttoman hankalia tilanteita, Pakkala sanoo.
Peruuntumiset koskevat rikosasioita. Riita-asioissa, joissa istuntoja järjestetään muutenkin paljon harvemmin, osapuolilla on yleensä intressi tulla paikalle.
Riita-asiat voidaan myös ratkaista poissaolosta huolimatta. Näin voidaan menetellä myös pienemmissä rikosasioissa, joissa haasteessa ilmoitetaan, että poisjäänti ei estä asian käsittelyä.
– Mutta tietyn vakavuuden rikosasioissa on vastaajan oltava paikalla, ja käräjäoikeus ei voi sille mitään, että on asiakaskunta, jolla elämänhallinta ei ole kunnossa, Pakkala sanoo.
Yksi vaihtoehto hänen mukaansa olisi edelleen laajentaa pykälää poissaolon uhalla käsiteltävistä asioista.
Helsingin käräjäoikeudessa on myös muistutettu tuomareita käyttämään kaikkia oikeudenkäymiskaaren mahdollistamia toimia, kuten pakkokeinoja sekä mahdollisuutta vastaanottaa todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella.
Timo Heikkinen sanoo pitävänsä hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan poissaolokäsittelyjen alaa laajennetaan.
– Jos henkilö on kutsuttu oikeuteen, mutta hän ei halua tulla, niin on hyvä, jos asia voidaan ratkaista silti. Tällaiset toimet sujuvoittavat työskentelyä.
Antero Nuoton mukaan Pirkanmaalla on yhtenä keinona harkittu automaattista tekstiviestiä, joka muistuttaisi seuraavana päivänä olevasta istunnosta.
– Tällainen toimisi vähän samaan tapaan kuin lääkäristä muistuttaminen puhelimen tekstiviestillä, Nuotto kertoo.
Korona-ajan ruuhkien purkaminen yhä kesken
Helsingin käräjäoikeudessa tulee vuodessa vireille noin 8000 rikosasiaa. Sirpa Pakkala toteaa, että jos peruuntumisia saataisiin vähennettyä ja vajaaksi jääviä istuntopäiviä täytettyä, tällä olisi suora vaikutus käsittelyiden nopeutumiseen.
– Käsittelyajat ovat olleet keskimäärin 9-10 kuukautta, monimutkaisemmissa tapauksissa lähes vuosi, mikä kansalaisen näkökulmasta on liian pitkä aika.
Keskiarvoja nostavat monimutkaiset ja laajat tapaukset, joissa voi kestää vuosia. Pienemmät rikosasiat keskitettiin Helsingissä pari vuotta sitten omaan yksikköönsä, jotta ne eivät jää isojen asioiden jalkoihin. Kirjallisessa menettelyssä ratkeaa myös suuri osa tapauksia.
Korona-ajan aiheuttamat ruuhkat eivät Pakkalan mukaan silti ole edelleenkään helpottaneet.
– Meille on syntynyt niin isot rikosasiaruuhkat, että on saatu lisäresursseja ja myös ensi vuonna kaikille pk-seudun kolmelle käräjäoikeudelle tulee lisäresurssia. Näissä talkoissa pitäisi kuitenkin olla mukana myös syyttäjät, eli vahva toive on, että naapurivirastoon kohdennettaisiin myös panosta.
Timo Heikkisen mukaan Itä-Uudellamaalla on ollut pulaa sekä tuomareista että syyttäjistä.
Lokakuussa astui voimaan laki, joka edellyttää, että merkittävä osa alle 18-vuotiaisiin kohdistuneista rikoksista käsitellään nopeutetusti. Tuomioistuimessa pääkäsittely on aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta. Raja on Heikkisen mukaan vähän liiankin tiukka.
-Sen olemme jo havainneet, että me ehdimme ja syyttäjät ehtivät tähän 30 vuorokauden aikarajaan, mutta asiakkailla on hankalampaa. Asianajajille aikataulu ei usein sovi, mutta koska määräaika on sitova, joudumme ilmoittamaan, että asianajajan pitää hankkia paikalle sijainen.