Yli 140 maata on kokoontunut käsittelemään maailmaa repiviä ongelmia, kuten joukkotuhoaseita, ilmastonmuutosta ja oikeusvaltioperiaatteen horjumista.
Ensimmäisen päivän odotetuimmat puheenvuorot tulivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilta ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön liian vähälle kansainväliselle huomiolle jäänyt puhe oli loistava esimerkki oikeusvaltioperiaatteen, kansainvälisen yhteistyön ja YK:n niin sanottujen pehmeiden arvojen puolustamisesta.
Presidentti Trumpin puheen kantava teema oli nationalismi. Trump lyttäsi puheessaan globaalin yhteistyön, jatkoi muurien rakentamista ja jakoi maailman jälleen kerran Yhdysvaltain ystäviin ja vihollisiin.
Puheesta ja presidentin toiminnasta välittyy toive maailmasta, jossa vahvojen johtajien kansallisvaltiot sopivat kahdenkeskisesti asioista ja suuret vievät pienten vikistessä. Puheen olisi lähes sellaisenaan voinut viedä 1930-luvulle ja asettaa minkä tahansa silloisen kansallisvaltion johtajan suuhun.
Kenellekään puhetta seuranneelle ei jäänyt epäselväksi, että Trump kaveeraa mielellään vahvojen ja yksinvaltaisten johtajien, kuten Puolan presidentti Andrzej Dudan ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong Unin, kanssa. Trumpin kaverikirjaan pääsivät myös Lähi-Idän diktaattorit ja kuninkaat, mutta vanha liittolainen Saksa sai lähinnä haukkuja. Euroopan unionin Trump on jo aiemmin leimannut kilpailijaksi Yhdysvalloille ja Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon on jo aloittanut ristiretkensä Euroopassa.
Tasavallan presidentti Niinistön puhe oli kuin antiteesi Trumpin mahtipontiselle ja itsekkäälle nationalismille. Puheessaan Niinistö puolusti voimakkaasti oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälistä yhteistyötä ja nosti esille ilmastonmuutoksen, jonka Trump sivuutti puheessaan kokonaan. Niinistö viittasi ilmeisen suoraan juuri Trumpin kaltaisiin itsevaltaisiin ja itsekkäisiin johtajiin todetessaan kansainvälisen järjestelmän olevan paineen alla. Hyvä niin – nämä asiat on sanottava suoraan!
Suomen YK-lähettiläs Kai Sauer totesi yleiskokouksen alla Suomen nojaavan pienenä maana sääntöihin ja kansainväliseen oikeuteen. Suomen pääviesti keskittyy Sauerin mukaan kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään ja sen ylläpitämisen tärkeyteen. Tästä viestistä on vaikea olla eri mieltä.
Olen usein keskustellut nationalismin olemuksesta todeten sen olevan itsekästä ja edistävän vastakkainasettelua. Minulta on yllättävän usein ja mielestäni naiivisti kysytty, mitä väliä Suomen itsekkyydellä on – mehän olemme demokratia emmekä harrasta valloitussotia. Niinpä, mutta nationalismi ruokkii vastakkainasettelun kautta nationalismia. Mitä tapahtuukaan, kun valtaan nousee yhä uusia nationalistisia itsevaltiaita, minidiktaattoreita ja vahvoja johtajia, jotka päättävät samaan aikaan olla itsekkäitä?
Minä olen ylpeästi savolainen, karjalainen, suomalainen ja eurooppalainen. Kannatan tasavallan presidentti Niinistön tapaan kansainvälistä oikeutta ja yhteistyötä – myös Euroopan unionia, joka on taannut rauhan Euroopassa jo 70 vuoden ajan. Näin YK:n 73. yleiskokouksen aikana suosittelen seuraamaan tarkasti, minkälaisia puheita maailman demokraattisesti valitut johtajat ja diktaattorit New Yorkissa pitävät.
Nationalismi on kielteistä, patriotismi myönteistä laadultaan. Edellisen pohjana on viha muita, jälkimmäisen taas rakkaus omaa kansallisuutta kohtaan.
Eino Leino, 10.5.1911
