Apteekkien taloudessa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taustalla ovat paitsi apteekkeihin 2000-luvulla kohdistuneet lääkesäästöt ja leikkaukset, myös yleinen kulujen kasvu ja lääkemarkkinoiden muutokset. Markkinoille tulee yhä kalliimpia lääkkeitä, joiden myyntikate apteekille on hintaan nähden olematon. Esimerkiksi kymmenien tuhansien eurojen hintaisen lääkkeen myynnistä keskikokoiselle apteekille jää reilu 50 euroa, suurelle apteekille 10-20 euroa.
– Kalliisiin lääkkeisiin liittyy merkittävä taloudellinen riski. Jos asiakas ei tulekaan hakemaan lääkettään, useimmiten lääkettä ei voi palauttaa lääketukkuun ja tällöin lääke pahimmassa tapauksessa vanhenee apteekin varastoon aiheuttaen kymmenien tuhansien eurojen tappion, Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma totesi tänään Messukeskuksessa käynnistyvän kaksipäiväisen Apteekkari 2025 -tapahtuman avauspuheessaan.
Kalliit lääkkeet aiheuttavat apteekeille myös merkittäviä kassahaasteita, sillä ne ovat yleensä asiakkaalle sataprosenttisesti korvattavia, eli asiakas maksaa kuukauden lääkehoidosta vain noin euron omavastuun. Apteekki joutuu näin käytännössä toimimaan lääkehankinnan Kela-osuuden rahoittajana ja pankkina usein viikkokaupalla, kunnes Kela tilittää apteekille edellisen kuukauden aikana asiakkaille myönnetyt lääkekorvaukset kokonaisuudessaan. Tämä tapahtuu kerran kuussa, kalenterikuukauden 12. päivänä. Lääketukulle huippukalliskin lääke on kuitenkin maksettava jo kymmenen päivän kuluessa.
–Useimpien apteekkien kassa ei yksinkertaisesti kestä kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen maksujen kattamista useiksi viikoiksi. Kalliiden lääkkeiden toimittamiseen tulee pikaisesti saada pelisäännöt ja löytää ratkaisu apteekkien maksuvalmiuden varmistamiseen, Holma vaati.
Apteekkariliiton tiedotteen mukaan kalliiden lääkkeiden myynnin kasvu johtuu osittain siitä, että hyvinvointialueet ovat alkaneet karsia omia kustannuksiaan uudella toimintatavalla.
– Aiemmin sairaalat ovat vastanneet omasta lääkejakelustaan. Nykyään ne ohjaavat potilaitaan hankkimaan kalliit lääkkeet apteekista Kela-korvattuina, vaikka ne pitäisi saada suoraan sairaalasta hoidon yhteydessä, Holma kertoi.
Apteekkien talous on isossa murroksessa ja moni apteekki kipuilee jo nyt kannattavuushaasteiden kanssa. Apteekkeihin kaavaillut, uudet lääkesäästöt lisäävät alan epävarmuutta. Holma totesi, että jatkuva epävarmuus ei kannusta apteekkeja toiminnan kehittämiseen ja investointeihin, jotka ovat välttämättömiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
– Apteekeille tärkeää olisi saada selkeä näkymä tulevaisuuteen. Hallitus on luvannut toteuttaa tällä hallituskaudella apteekkitalouden kokonaisuudistuksen. Nyt uudistuksella alkaa olla todella kiire. Lääketaksa- ja apteekkiverokokonaisuus on edelleen toimiva tapa turvata koko maan kattavat apteekkien lähipalvelut, mutta kokonaisuus edellyttää useita uudistuksia, Holma totesi.