EU-maiden valtionjohdon pitkäksi venynyt huippukokous päättyi myöhään perjantai-iltapäivällä Brysselissä.
Tämä kokous tullaan muistamaan paitsi aamuun asti kestäneestä maahanmuuttoväännöstä, myös kahdenvälisistä sopimuksista, Saksan liittokansleri Angela Merkelin paineesta, Ranskan tavallistakin näkyvämmästä kotiinpäin vetämisestä sekä Italian uuden pääministerin Giuseppe Comten uhittelusta käyttää veto-oikeutta.
– Kokous oli selvästi raskain, minkä olen kolmen vuoden aikana kokenut, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Verkkouutisille.
EU keskittyy nyt ulkorajoihin
Pääministeri Sipilän mukaan kokouksen lopputulos on kuitenkin odotuksia parempi. Vielä viime yönä osa jäsenmaista oli hänen mukaansa valmis heittämään pyyhkeen kehään.
Vaikean kokouksen päätteeksi jäsenmaat löysivät yhteisen linjan kaikkiin huippukokouksen keskeisiin asioihin. Maahanmuuton osalta päästiin sopuun Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton hillitsemisestä. Keinoja on useita.
EU-maiden sisälle perustetaan valvottuja keskuksia, joissa nopeasti ja turvallisesti erotetaan toisistaan suojelua tarvitsevat ja laittomat turvapaikanhakijat.
Lisäksi Afrikkaan perustetaan yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa maihinnousukeskuksia, joissa Välimereltä pelastettujen turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään.
Jäsenmaat siunasivat myös EU-komission suunnitelmat vahvistaa EU:n ulkorajojen valvontaa kasvattamalla raja- ja rannikkovartiosto Frontexin joukkojen määrää ja lisäämällä sen toimivaltuuksia. Rajavalvonnan parantaminen on myös uuden EU-puheenjohtajamaa Itävallan kärkiteema.
Turkille annetaan lisää rahaa maahanmuuton hallintaan ja samoin pönkitetään EU:n Afrikka-hätärahastoa.
Riittääkö Angela Merkelille?
Konkretian tasolla kokouksessa päätettiin lopulta vain vähän. Sanamuodot ovat ympäripyöreitä. Toimenpiteiden toteutusta ”tarkastellaan” ja jäsenmaita ”kannustetaan”.
Monta kysymystä jäi vaille vastausta. Mihin keskuksia perustettaisiin? Kuinka paljon? Entä miten laittomien turvapaikanhakijoiden palauttamista käytännössä tehostetaan?
Päätelmät painottavat lähes joka lauseessa vapaaehtoisuutta eli mistään kiintiöistä, sisäisistä siirroista tai jäsenmaakohtaisesta vastuusta ei sovittu. Esimerkiksi Italiaan saapuvat turvapaikanhakijat saapuvat jatkossa ”Eurooppaan”, eivät Italiaan.
EU:n sisäisen turvapaikkapolitiikan eli niin sanotun Dublinin sopimuksen uudistamisessa ei päästy eteenpäin.
Kokouksessa ei linjattu myöskään Saksan ongelmasta eli turvapaikanhakijoiden liikkumisesta jäsenmaiden välillä. Tämä on kasvava ongelma, joka vaarantaa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja Schengenin toiminnan.
Liittokansleri Merkel neuvotteleekin parhaillaan kahdenvälisistä turvapaikanhakijoiden palautussopimuksista. Neuvottelut ovat käynnissä myös Suomen ja Saksan välillä.
Riittävätkö kokouksen päätökset maahanmuuton hillitsemisestä Saksalle, se selviää Merkelin palattua kotiin. Pääministeri Sipilä uskoo, että Merkel sai mukaansa ”tarpeeksi eväitä”.
Verkkouutisten jututtaman saksalaisen kokouslähteen mukaan Saksan sisäministeri Horst Seehoferin ja Merkelin välisestä riidasta on kuitenkin maalattu todellisuutta synkempi kuva.
Pankkiunioni eteni
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin harmiksi euroalueen budjetista ei edes keskusteltu huippukokouksessa.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n uudistamisesta käydyssä keskustelussa näkyivät pääministeri Sipilän mukaan jälleen kerran selvästi ajattelutapojen erot. Pohjoismaat painottivat valtioiden omaa vastuuta, eteläiset maat yhteistä.
Pääminiusteri Sipilä on kuitenkin huippukokouksen tekemiin EMU-linjauksiin tyytyväinen. Suomelle tärkeissä asioissa eli pankkiunionin loppuun saattamisessa, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemisessa ja valtioiden velkajärjestelymekanismeissa päästiin kaikissa eteenpäin.
Pankkiunionin viimeistelyä varten päätettiin laatia tiekartta ja pankkiunionin yhteyteen on tarkoitus luoda myös yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Euroryhmä valmistelee esitykset ja asiaan palataan joulukuun huippukokouksessa.
EU-huippukokous käsitteli perjantaina myös Brexitin tilannetta. Britannian EU-eron käsittelyyn on saatava vauhtia, sillä uuden suhteen sopimuselementit on oltava kasassa jo ensi syksynä.