Ranskan presidentin Emmanuel Macronin 26. helmikuuta 2024 väläyttämä ajatus läntisten joukkojen sijoittamisesta Ukrainan maaperälle nostatti hämmentyneitä reaktioita Pariisiin kokoontuneiden valtiojohtajien keskuudessa.
– Heidän ei olisi pitänyt yllättyä. Asia oli jo ennalta esityslistalla, ja siitä keskusteltiin itse kokouksessa. Todennäköisempää onkin, että useimmat liittolaisista eivät tienneet Macron aikovan puhua asiasta julkisesti, ranskalainen turvallisuuspolitiikan tutkija, professori Nicolas Tenzer sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Vaikka Macron on joissakin aiemmissa yhteyksissä saattanut tehdä epäonnistuneita ulkopoliittisia avauksia, joukkojen lähettämistä koskeneen tabun murtaminen oli Tenzerin mukaan suunniteltu ja punnittu tarkoin myös odotettavissa olevien reaktioiden näkökulmasta.
– Shokkivaikutus oli tahallinen ja laskelmoitu, Tenzer toteaa.
Avaus sai hänen mukaansa jatkoa 7. maaliskuuta Prahassa, kun Macron varoitti Venäjän mahdollisesta läpimurrosta kohti Odessaa ja kehotti länttä varautumaan tarpeellisiin vastatoimiin.
Tenzer kertoo Macronin puhuneen Prahassa myös siitä, kuinka länsi on viimeisten kahden vuoden aikana vitkutellut taistelupanssarivaunujen, pitkän kantaman ohjusten ja hävittäjien toimittamisessa Ukrainalle.
– Ilmasta ja maasta laukaistavien pidemmän kantaman ohjusten – erityisesti sellaisten, joilla voidaan iskeä syvälle Venäjän alueelle – selvästi varhaisemmat toimitukset olisivat saattaneet auttaa Ukrainan saavuttamaan toisenlaisen lopputuloksen kesän 2023 vastahyökkäyksessään ja säästämään tuhansia ukrainalaisia ihmishenkiä, Tenzer sanoo.
Macronin suhtautumista Ukrainaan on pitkään pidetty nihkeänä, mutta nyt hän Tenzerin mukaan ymmärtää, että länsi ei voi loputtomiin vältellä Venäjän aggressiota Ukrainan selän takana, vaan sotilaallinen apu on syytä nostaa kiireellisesti uudelle tasolle.
– Jossain vaiheessa meidän on puututtava asiaan, ja mitä pikemmin niin tapahtuu, sen parempi. Ajan kuluminen lisää massiivisesti uudelleen varustautuvan ja täydelliseen sotatalouteen siirtyneen maan muodostamaa uhkaa, Tenzer toteaa.
– Helmikuun 26. päivän iltana Macron julisti ensimmäistä kertaa, että Venäjä on lyötävä sotilaallisesti, kun hän oli aiemmin sanonut vain, että se ei saa voittaa.
