Rodrigo Duterte sanoo varoittavansa kaikkia ja toivovansa ymmärrystä sille, että jos sotatila julistetaan, ei siitä ole paluuta näkyvissä.
Syyksi julistamiselle Duterte esittää maan kommunistikapinallisten toiminnan. Presidentin mukaan kommunistien sissit ovat estäneet avun jakamisen koronavirukseen liittyvistä rajoituksista kärsiville. Apu on tarkoittanut lähinnä elintarvikkeiden, lääkkeiden ja rahan jakamista.
Suurin osa tartunnoista on löydetty pääkaupunki Manilasta, johon Duterte on määrännyt ulkonaliikkumiskiellon. Presidentti sanoo pitävänsä tiukat rajoitukset voimassa siellä, missä tartuntoja on enemmän ja lieventävänsä niitä siellä, missä on vähemmän tartuntoja.
Filippiinien armeijan mukaan kommunistikapinalliset avasivat tulen heitä vastaan Filippiinien koillisosan Auroran maakunnassa. Armeijan mukaan kaksi sotilasta sai surmansa ja kolme haavoittui. Aiemmin tänä vuonna armeija ja kapinalliset sopivat tulitauosta. Siitä, miten tulitaukoa on rikottu, on vaikea saada varmistettuja tietoja.
Duterten puhemies Harry Roguen mukaan vastustus tulitauon jatkamista kohtaan kasvaa, koska kapinalliset ovat kaapanneet erityisesti maaseudulle lähetettyjä avustuseriä.
Hallitus ja kommunistikapinalliset ovat alustavasti sopineet rauhanneuvottelujen aloittamisesta. Niiden paikasta ei olla päästy sopimukseen. Hallituksen mielestä neuvottelut pitää käydä Filippiineillä. Kapinallisten maanpaossa olevat johtajat taas pelkäävät tulevansa pidätetyiksi, jos neuvotteluja ei käydä ulkomailla.
Vuoden 2016 vaaleissa valtaan noussut Duterte on käynyt maassaan huumeiden ja terrorismin vastaista sotaa, jossa myös monet ihmisoikeuksia ja ympäristöä puolustavat kansalaisaktiivit ovat saaneet surmansa.
Huumesodan yli 20[nbsp]000 kuolonuhrista monet ovat olleet alaikäisiä, joiden huumeiden käytöstä ei ole ollut varmuutta. Huumesotaan osallistuneille poliiseille on maksettu ruumiskohtaisia lisiä palkkaan.
Taloudellisesti suurimpia hyötyjiä Filippiinien huumebisneksessä ovat paikallisten diilerien sijaan olleet maakuntien perinteiset mahtisuvut, joiden asemaa Duterten ei uskota tahtovan uhata.
Ennen presidentiksi tuloaan hän toimi Davaon kuvernöörinä. Sinä aikana surmansa siellä saivat useat huumebisnestä ja korruptiota tutkineet journalistit. Filippiinien sanotaan olevan toimittajille yksi maailman vaarallisimmista maista.
Äskettäin Filippiinien medioiden lupia valvova komissio määräsi Duterten käskystä maan laajimman tiedonvälittäjän ABS-CBN -yhtiön lopettamaan toimintansa. Nyt yhtiö hakee maan korkeimmasta oikeudesta muutosta päätökseen.
Yhtiön edustajien mukaan sen tiedonvälitystä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ihmiset ovat koronan takia kodeissaan.
ABS-CBN:n mukaan mediakomissio käytti valtaansa väärin, koska toukokuun alussa päättyneen 25 vuoden luvan jatkohakemus oli vielä Filippiinien parlamentin käsittelyssä. ABS-CBN on toiminut Filippiineillä 66 vuotta. Se pyörittää kaikkiaan 21 radioasemaa ja 38 tv-kanavaa. Yhtiön palveluksessa on 11[nbsp]000 työntekijää.