Pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointinäkymät ovat lupaavat, kertoo tuore Yrittäjägallup. Hieman useampi kuin joka viides (22 %) pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä seuraavan vuoden aikana.
Erityisen aktiivisia ovat vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset, joista jopa 62 prosenttia aikoo rekrytoida.
Suhteellisesti eniten uusia työntekijöitä palkkaavia yrityksiä löytyy itäisestä Suomesta. Alueelliset erot ovat merkittäviä.
– Itäinen Suomi erottuu edukseen rekrytointihalukkuudessa, mikä on hyvä merkki itäisen Suomen kehityksen kannalta, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
– Arvioisin pk-yritysten nyt kokevan, että työllistämisen kynnystä madaltavat toimet, kuten henkilöperusteisen irtisanomisen ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen, lisäävät valmiutta palkata, arvioi Rytkönen-Sandberg.
Orpon hallitus on juuri antanut eduskunnalle esityksen henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta ja määräaikaisuuksia koskeva esitys tulee vielä syksyn aikana.
Rytkönen-Sandbergin mukaan uudistusten nopealla toimeenpanolla olevan erityinen merkitys nuorten ja työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien työllistymisen kannalta.
– Määrätietoiset työmarkkinauudistukset ovat avainasemassa. Kun työllistämisen esteitä puretaan, yritykset uskaltavat rekrytoida.
Uusien työntekijöiden löytämisessä verkostojen merkitys on korostunut. Kollegat ja tuttavat ovat tärkein tietolähde lähes puolelle pk-yrityksistä.
Tammikuussa 2025 vastaava osuus oli kolmannes, joten kasvu on huomattava. Digitaalinen media on toiseksi tärkein lähde (27 %) ja henkilöstöpalveluyritykset kolmanneksi (22 %). Erityisesti rakentamisen alalla henkilöverkostot korostuvat.
– Yritykset luottavat yhä vahvemmin omiin verkostoihinsa rekrytoinnissa. Tämä kertoo luottamuksesta henkilökohtaisiin suosituksiin ja alan sisäiseen tietoon. Samalla työpaikat eivät tule ollenkaan julkisen työnvälityksen kautta haettavaksi, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.
Tammikuussa 2025 julkisia työvoimapalveluita käytti 13 prosenttia pk-yrityksistä, nyt vain yhdeksän prosenttia. Myös tyytyväisyys palveluiden käyttäjien keskuudessa on heikentynyt. Tyytyväisten osuus on pudonnut 69 prosentista 58 prosenttiin.
– Julkiset työllisyyspalvelut ovat olleet kuntien vastuulla vajaan vuoden. Jo ennen uudistusta Yrittäjät korostivat, että työvoimapalvelut olisi syytä tehdä elinkeinopolitiikka edellä ja tiiviimmässä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Nyt on ensimmäisen analyysin aika ja jo tämä selvitys todistaa, että tarvitsemme ripeitä toimia julkisten työvoimapalveluiden kehittämiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi, Jaskari jatkaa.
Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1175 pk-yrityksen edustajaa 1.–8.10.2025. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
