On tärkeää, että kunnat noudattavat lakeja, painottaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Vaikea taloustilanne ei oikeuta pyristelemään tästä säännöstä irti, hän sanoi vieraillessaan Torniossa lauantaina.
Kuntaliitoksiin liittyvä viiden vuoden irtisanomissuoja säilyi ennallaan heinäkuun alussa voimaantulleessa kuntarakennelaissa.
– Laki ilmentää laajaa yhteistä poliittista tahtoa. Hallitus vielä vahvisti tämän tahdonilmauksen, kun se ei esittänyt irtisanomissuojaan heikennyksiä elokuun budjettiriihen yhteydessä antamassaan isossa uudistuspaketissa.
Vuonna 2009 tehtiin useita kuntaliitoksia. Niissä irtisanomiskielto päättyy tämän vuoden lopussa. Kouvola ja Salo ovat ilmoittaneet isoista irtisanomisista, ja muitakin liitoskuntia saattaa liittyä niiden seuraan.
– Viiden vuoden työsuhdeturva ei tarkoita sitä, että sen päätyttyä avataan pellit ja ruvetaan ratkomaan ongelmia irtisanomisilla. Tarkoitushan on, että tuona viitenä vuotena työnantaja laittaa organisaation sellaiseen kuntoon, ettei irtisanomisia tarvita, täsmentää Asara-Laaksonen.
Irtisanomissuoja on kuntienkin kannalta hyvä asia, sanoo JHL:n toimialajohtaja.
– Se edistää muutosten onnistumista. Se auttaa kohdentamaan henkilöstöä joustavasti polttavimman tarpeen tehtäviin. Irtisanomissuoja koskee palvelussuhdetta, ei työtehtäviä. Työtehtävät voivat muuttua, ja työntekijällä on velvollisuus vaihtaa tehtäviä. Myös työntekopaikka ja palkka voivat muuttua.
Sote-uudistus on mahdollisuus
Liitosselvitysten ohella kuntia ravistelee sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus eli sote-uudistus. Oikein hoidettuna se on suuri mahdollisuus, Asara-Laaksonen arvioi.
– Hallintohimmeihin tarvitaan selkeitä kuntarakenteita, joilla on näiden palvelujen järjestämis- ja tuotantovastuu.
Toistaiseksi uudistus on painottunut vahvasti hallintorakenteisiin. Merkittävin tavoite on kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittaminen palvelutuotannossa ja palveluprosesseissa.
– Olennaista on, ettei uudistusta toteuteta liiaksi erikoissairaanhoito ja muu terveydenhuolto edellä. Sosiaalipalvelut ovat yhtä tärkeitä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja työttömyyden lisääntyminen tarkoittavat vaativia haasteita sosiaalipalveluille, sanoo Asara-Laaksonen.
JHL:n toimialajohtaja täsmentää, että Sote-uudistus vaatii henkilöstön osaamisen ja ammatillisuuden kehittämistä. Monet meneillään olevat sosiaali- ja terveyslainsäädännön uudistukset viestivät vahvasti asiakkaan ja potilaan osallisuutta.
– Palvelut ja työntekijöiden osaaminen eivät enää voi nojata hierarkkisten ammattirajojen mukaisiin työnjakoihin, vaan asiakkaan tarpeisiin. Hierarkioiden purku ei heikennä potilas- ja asiakasturvallisuutta, vaikka niinkin on joskus väitetty. Kysymys on siitä, että se tehdään asiantuntevasti ja taiten, kouluttamalla ja työnkuvat tarkkaan läpi käyden.
Parempi rahoitusmalli tarpeen
Asara-Laaksonen kiirehti kestävää rahoitusmallia uudistuksen tueksi. Sitä rakennettaessa on otettava tarkasteluun myös yksityinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto.
– Uudistus on nyt saanut uutta tuulta alleen monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtojen selvittämisestä. Kestävä rahoitus auttaa kehittämään palvelujärjestelmän tuloksellisuutta.
Onnistuessaan uudistus kaventaa alueiden ja väestöryhmien välistä eriarvoisuutta, Asara-Laaksonen kannusti. Päällekkäinen palvelutarjonta vähenee ja peruspalvelujen ja erityispalvelujen tasapaino paranee. Palvelujen painopiste siirtyy laitoshoidosta avohoitoon ja korjaavista toimista ehkäiseviin toimenpiteisiin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on kovassa kasvussa. Samaan aikaan henkilöstö ikääntyy ja työvoiman saatavuus heikkenee. Uudistuksessa onkin käytävä tarkkaan läpi henkilöstön asema ja turva. Henkilöstön tieto, taito ja arjen taju kannattaa hyödyntää.
– Työntekijät on otettava vahvasti mukaan muutoksen toteuttamiseen, kaikki henkilöstöryhmät tasapuolisesti. Henkilöstöstä on pidettävä kiinni muutoksen kaikissa vaiheissa, sanoo Asara-Laaksonen lopuksi.