Indonesian politiikan uusi tähti presidenttiehdokkaaksi

Indonesian vaikutusvaltaisiin poliitikkoihin tähdenlennon lailla noussut kuvernööri Joko Widodo on ilmoittanut tavoittelevansa maailman suurimman muslimimaan presidentin virkaa heinäkuun vaaleissa.

Vasta vuoden pääkaupunki Jakartan kuvernöörinä toiminut Jokowi lyhenteellä tunnettu Joko Widodo ilmoitti päätöksestään saatuaan puolueensa PDI-P:n johtaja ja ex-presidentti Megawati Sukarnoputrin tuen ehdokkuudelleen.

Indonesialaiset odottivat Widodon ehdokkuuden ratkaissutta Megawatin ilmoitusta pitkään. Sukarnoputrilla tiedettiin olleen haluja päästä uudelleen presidentiksi, vaikka hänen läheistensä kerrottiin painostaneen häntä tukemaan Widodon ehdokkuutta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Indonesiassa pidetään huhtikuussa parlamenttivaalit ja Megawati lienee laskeskellut tukensa suositulle Widodolle auttavan nyt lähinnä oppositiota edustaneen puolueensa voitonmahdollisuuksia myös niissä.

Joko Widodo on viimeisen vuoden aikana ollut selvä ykkössuosikki kaikissa mielipidetiedusteluissa. Mattokauppiaan 52-vuotias poika on tullut politiikkaan Indonesian perinteisten eliittien ulkopuolelta ja hänen suosiotaan selitetään juuri tällä tekijällä.

Jokowi nähdään kansan keskuudessa ”puhtaana” ehdokkaana tilanteessa, jossa monet korruptioskandaalit ravistelevat maan politiikkaa. Jakartan kuvernöörinä hän on lyhyessä ajassa jo puuttunut moniin lahjustapauksiin, mutta valtakunnan politiikassa hän on vielä tuntematon kortti.

Osakkeet Jakartan pörssissä kuitenkin nousivat kolme prosenttia Widodon ehdokkuuden tultua julki.

Suuren maan suuret ongelmat

Indonesian talouden ennustetaan kehittyvän lähivuosina suhteellisen vakaasti kotimarkkinoiden ansiosta.

Elintasoerot maassa ovat kuitenkin suuret ja myös uudet ympäristötuhot uhkaavat saarivaltiota. Kun sademetsiä on kovaa vauhtia hakattu ns. sisäsaarilta, on paine yhtenä maailman ilmastokeuhkoista pidetyn läntisen Papuan metsien ja mineraalien hyödyntämiseen kasvanut kovaa vauhtia.

Poimintoja videosisällöistämme

Näihin ongelmiin ovat ratkaisuja esittäneet lähinnä Indonesian eri puolueiden toisinajattelijat ja kansalaisjärjestöt, mutta politiikan korkeimmassa johdossa niihin on suhtauduttu vältellen.

Indonesia on perustuslakinsa mukaan moniuskontoinen valtio, mutta poliittisesti vähäistä kannatusta nauttivat islamistit ovat viime vuosina tehneet useita väkivaltaisia hyökkäyksiä maan vähemmistöuskontojen edustajia vastaan ja maassa on käyty oikeudenkäyntiä myös ateisteina pidettyjä vastaan.

Demokratiaa ja suvaitsevaisuutta saarivaltiossa tukeva SETARA-instituutti on arvostellut muun muassa istuvaa presidentti Susilo Bambang Yudhoyonoa siitä, ettei hän ole ottanut kantaa uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta eikä puuttunut väkivaltaisuuksiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Joko Widodon ohella julkisesti presidenttiehdokkaaksi on asetettu GOLKAR-puolueen johtaja Aburizal Bakrie. Indonesiaa vuoteen 1998 asti hallinneen ex-diktaattori Suharton aikana GOLKAR johti Suharton alaisuudessa maata yksinvaltaisesti.

Hyvä veli -verkostojensa avulla ehdokkaaksi pyrkii myös edesmenneen Suharton rikas ex-vävy Subianto Prabowo. Häntä pidetään syyllisenä moniin lähimenneisyyden verilöylyihin sekä Indonesiassa että Itä-Timorilla.

Kirjoittanut KALLE SYSIKASKI

Mainos