Onnettomuustutkija Noora Airaksinen esittää promillerajoja myös pyöräilijöille.
– Monissa Euroopan maissa on selkeät alkoholin promillerajat pyöräilijöillekin. Niitä voisi meilläkin harkita. Pyöräilyn edistäminen on kaikin puolin suotavaa, mutta pyöräilyn pitäisi olla aina myös mahdollisimman turvallista, Airaksinen toteaa Ilkalle.
Lehden mukaan Suomessa tankojuoppoudesta ei sakoteta, vaan poliisi voi ainoastaan keskeyttää ajamisen ja nuhdella pyöräilijää. Pyöräily alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena on kielletty vain, jos siitä aiheutuu vaaraa muille.
– Minusta tulisi pohtia, pitäisikö jo pyörällä ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena eli vaaran aiheuttaminen itselle olla rangaistavaa, sanoo Airaksinen.
– Kaatuminen on tapaturmatyyppi, jota myös tulisi tutkia tarkemmin ja selvittää, miksi, miten, missä ja kuinka usein kaadutaan ja millaiset seuraukset sillä on.
Kaksipyöräisten tapaturmista Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa väitelleen Airaksisen mukaan erityisesti yli 1,5 promillen humalatila altistaa pyöräilijät turmille ja loukkaantumisille. Toinen riskitekijä on 15–24 vuoden ikä.
Väitöskirjan aineistona käytettiin Pohjois-Kymen sairaalan potilasaineistoja ja potilaskertomuksia vuosilta 2004-2006. Tapaturmiin joutuneista 217 pyöräilijästä 67 oli tapahtumahetkellä humalassa.
Humalassa tapaturmaan joutuneista päävamman sai 60 henkilöä.
– Suurin osa päävammoista oli aivotärähdyksiä, jotka nekin voivat olla pitkävaikutteisia. Varsinaisia traumaattisia päävammoja sattui onneksi vain muutama, Airaksinen kertoo Ilkalle.