Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan Venäjän vahvistavan määrätietoisesti kyberkykyjään. Uhka koskee myös Suomea.
Kyberhyökkäysten kohteina voivat Limnellin mukaan olla kriittinen infrastruktuuri, kuten sähkö- ja vesihuolto, terveydenhuolto, liikennejärjestelmät tai jopa media. Kyse on järjestelmällisestä valtiollisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on lamauttaa yhteiskuntia ja vaikuttaa niiden toimintakykyyn.
Erityisesti hybridivaikuttamisen näkökulmasta kyberoperaatiot tarjoavat Limnellin mukaan hyökkääjälle keinon vaikuttaa laajasti, mutta ilman selvää tunnistettavaa vastaiskua – tämä tekee niistä houkuttelevan välineen autoritaarisille valtioille.
– Suomi ei ole immuuni tälle kehitykselle. Päinvastoin – Suomen asema länsimaisena, demokraattisena ja Natoon kuuluvana valtiona tekee meistä mahdollisen kohteen. Kyberuhat eivät tunne rajoja, ja hyökkäys voi tapahtua ilman ennakkovaroitusta.
Limnell muistuttaa, että kyberturvallisuus on kansallisen turvallisuutemme ytimessä.
– Tarvitsemme jatkuvaa varautumista, aktiivista seurantaa, valmiutta toimia nopeasti – ja ennen kaikkea kykyä palautua iskuista. Kyberturvallisuus on jatkuvaa työtä, joka edellyttää riittäviä resursseja, osaamista ja yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä, Limnell summaa.
Suomessa onneksi panostetaan Limnellin mukaan kyberosaamiseen. Hän korostaa, että varautumisen on jatkossakin oltava korkealla tasolla.
– Me emme voi vaikuttaa siihen, mitä muut tekevät. Mutta voimme – ja meidän on – vaikutettava siihen, kuinka valmiita me olemme.
