Venäjällä on avattu niin kutsuttu suomalainen keskitysleiri, jossa annetaan koululaisille isänmaallista kasvatusta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
– Avajaiset ovat alun perin suunniteltua pienemmät. Koronaviruksen vuoksi osallistujamäärää on rajattu voimakkaasti, sanoo hankkeen takana olevan Avoimet mahdollisuudet -järjestön johtaja Natalia Abramova.
Venäjän Karjalan tasavallassa sijaitsevalla leirillä järjestetään kierroksia, joilla kerrotaan suomalaismiehittäjien jatkosodan aikana Itä-Karjalassa pitämistä internointileireistä. Alueelle on pystytetty lautamökkejä, vartiotorneja symboloivia rakennelmia ja piikkilanka-aita. Alue on noin suunnilleen jalkapallokentän kokoinen.
Karjalan tasavallan johto ja Venäjän presidentin rahasto ovat tukeneet leirin perustamista.
Suomessa internointileirien ikävää historiaa on käsitelty avoimesti. Leireillä oli yhteensä 30 000 pääosin venäläistä henkilöä. Kansallisarkiston tietokannan mukaan karuissa oloissa kuoli 4 060 ihmistä. Suomen tavoitteena ei kuitenkaan ollut ihmisten fyysinen tuhoaminen.
Suomen miehityskaudesta on puhuttu paljon viime aikoina Karjalassa. Venäjän tutkintakomitea on esimerkiksi avannut rikostutkinnan kansanmurhan nimikkeellä. Esillä on ollut väitteitä kaasukammioista ja sotavankien elävältä hautaamisesta. Suomalaiset tutkijat pitävät HS:n mukaan väitteitä absurdeina.
Lauantaina avattu leiri on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä myös Venäjällä.
– (Vladimir) Putin ei antanut Karjalan lapsille terveysleiripaikkaa tai lasten sanatoriota, jollaisia tasavaltaan ei ole jäänyt yhtään, vaan keskitysleirin, toteaa HS:lle oppositiopoliitikko Emilia Slabunova.