Järjestyksenvalvojia Matinkylän metroasemalla. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

HS: Järjestyksenvalvojien väärinkäytöksiä voi jäädä ilmoittamatta

Asiantuntijan mukaan teot kohdistuvat tyypillisesti heikommassa asemassa oleviin, joilla on korkea kynnys ilmoittaa kokemuksistaan eteenpäin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Järjestyksenvalvojien työssään tekemiä väärinkäytöksiä saattaa Suomessa jäädä piiloon viranomaisilta, asiantuntijat arvioivat Helsingin Sanomille.

Keskeinen syy väärinkäytösten kuten liiallisen voimankäytön piiloon jäämiselle on se, että tyypillisesti ne kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.  Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä yliopistonlehtori Elsa Saarikkomäki kertoo HS:lle, että tutkimusnäytön mukaan heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä lähde kovin helposti ilmoittamaan ikävistä kokemuksistaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa.

Hän on tutkinut erityisesti nuorten kokemuksia yksityisistä turvallisuusalan toimijoista.

– Nuorilla on ollut voimakas kokemus siitä, että heidän kokemuksiaan ei otettaisi vakavasti. He ovat epäilleet, ettei heitä uskottaisi, Saarikkomäki kertoo HS:lle.

Saarikkomäen tutkimuksissa nousee esiin, että nuoret kokevat etenkin järjestyksenvalvojien ja vartijoiden toiminnan epäammattimaiseksi. Vastauksissa korostuu, että järjestyksenvalvojat ja vartijat provosoituvat nuoriin myös helposti.

Saarikkomäki arvelee, että osasyy epäammattimaiseen käytökseen voi olla järjestyksenvalvojan lyhyessä koulutuksessa. Esimerkiksi järjestyksenvalvojan peruskurssi kestää 40 tuntia ja luentomuotoiseen koulutukseen sisältyy myös käytännön harjoituksia. Kurssin suorituksen jälkeen on mahdollista hakea poliisilta hyväksyntää järjestyksenvalvojaksi.

Myös asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien kokemat väärinkäytökset saattavat jäädä ilmoittamatta. Helsingin Diakonissalaitoksen jalkautuvaa päihdetyötä tekevän Tukialus-projektin projektipäällikkö Robert Koski arvioi, että päihdekulttuuriin kuuluu ajattelutapa, jossa asioista kuten väärinkäytöksistä ei haluta ilmoittaa eteenpäin, vaikka aihetta olisi.

– Sinne mahtuu positiivisia kokemuksia, mutta myös paljon kokemuksia, jotka he kokevat epäoikeudenmukaisiksi ja negatiivisiksi, Koski sanoo HS:lle.

Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti maanantaina tutkivansa pahoinpitelykokonaisuutta, jossa ainakin kuutta samassa yrityksessä järjestyksenvalvojana työskentelevää henkilöä epäillään useista eri asteisista pahoinpitelyistä pääkaupunkiseudun alueella. Tapauksissa tyypillistä on se, että uhri on ennen pahoinpitelyä ohjattua syrjäisemmälle paikalle. Tekoja on kuvattu myös videolle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)