Heinäkuun alussa julkaistiin Suomen päivitetty covid-19 rokotusstrategia. Vielä kesäkuussa Suomessa rokotettiin vain yli 80-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 70-vuotiaat sekä vakavasti immuunipuutteiset.
Tällä viikolla THL:ltä tuli uusi ennakkotieto, jonka mukaan neljännen rokotusannoksen saavat elokuun 15. päivän jälkeen kaikki yli 65-vuotiaat. Syyskuussa rokotuksen saavat yli 59-vuotiaat sekä 12–59-vuotiaat, jotka kuuluvat vakavan koronataudin riskiryhmiin.
Kesäkuussa rokotukset eivät olleet vielä ajankohtaisia. Mikä on muuttunut, Verkkouutiset kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän eli Krarin sihteeriltä, ylilääkäri Hanna Nohynekiltä?
– Eihän Suomi ole oleellisesti muuttanut strategiaansa. Koko ajan olemme neuvoneet, että ytimessä on vakavien tautien ja kuolemien esto sekä terveydenhuollon kapasiteetin ylläpito. STM ajantasaistettu koronarokottamisen strategia on ihan linjassa tämän näkemyksen kanssa, Nohynek sanoo.
STM julkaisi ajantasaistetun strategiansa heinäkuun alussa. Nohynekin mukaan THL tiedotti rokotutsten laajentamisesta nyt sen takia, että eri medioissa oli noussut paljon keskustelua ja epätietoisuutta siitä, mikä Suomen strategia neljänsien rokotusten suhteen on.
Uudet rokotteet kehitteillä
Uusia omikron-muunnoksia vastaan on kehitteillä rokotteita, joiden alustavia tuloksia Yhdysvaltain terveysviranomainen ja EU:n lääkeviranomainen arvioi, mutta prosessi niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa on hidas. Viranomaisten päätöksistä riippuen uudet omikron-rokotteet voisivat olla käytössä aikaisintaan lokakuun lopulla.
Nohynek myöntääkin, että silloin nyt leviävät omikron-virukset on jo todennäköisesti sairastettu ja uusi muunnos voi olla valtavirus.
– Tämä on se huoli, jonka tutkijat ja kansanterveyden kanssa toimivat henkilöt ovat tuoneet esille. Omikron menee sellaista vauhtia, että silloin saattaa olla jokin toinen valtavirus. WHO on kuitenkin tuonut esille, että tärkeintä ei ole saada rokotetta tiettyä omikronmuunnosta vastaan vaan saada rokote, joka antaa mahdollisimman laajan suojan koronan aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan. Ihan riippumatta siitä, mikä muunnos on kyseessä, Nohynek sanoo.
Hänen mukaansa WHO pitää nykyisiä koronarokotteita riittävän hyvinä antamaan suojan vakavia tautimuotoja vastaan.
Ei enää koko väestön rokottamista
HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi aiemmin Verkkouutisille, että yhtä estettyä sairaalajaksoa kohden tarvitaan 94000 rokoteannosta. Hanna Nohynek kertoo, että THL on tehnyt arvioita siitä, kuinka monta neljänsiä rokoteannoksia eri ikäisille ja riskiryhmiin kuuluville pitäisi antaa, jotta yksi erikoissairaanhoitojakso estyisi. Nämä laskelmat ovat olleet nyt annetun suosituksen perustana.
Elokuussa aloitetaan rokottamaan yli 65-vuotiaista ja syyskuussa ne laajennetaan yli 59-vuotiaisiin. Riski saada vakava tauti kasvaa näissä ikäryhmissä ja tätä vanhemmalla väestöllä. Uudet rokote toimet tehdään juuri riskiryhmien suojelemiseksi. Suomi seuraa tässä Norjan ja Tanskan strategiaa, joissa koronatilanne on hyvin vastaava kuin Suomessa.
Nohynek arvelee, että rokotuksia ei tulla antamaan enää koko väestön mitassa, kuten pandemian alussa.
– Meitä on paljon kritisoitu siitä, että emme anna tehosteannoksia kaikille niitä haluaville. Nykyisen rokotteen kolmen annoksen sarjan antama suoja vakavaa tautia vastaan on vielä erittäin hyvä nuoremmilla aikuisilla. Vaikka riski saada tartunta on kasvanut, niin lisäannoksilla saatu hyöty vakavan taudin ehkäisyn näkökulmasta olisi äärimmäisen pieni nuoremmissa ja perusterveiden ikäryhmissä. Valitettavasti nykyisillä rokotteilla tartuntojen ehkäisy onnistuu vain osin ja lyhytaikaisesti, Nohynek sanoo.
