Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut ensimmäisen kaikki ministeriöt kattavan raportin sääntelytaakan kehityksestä ja norminpurusta. Raportissa tarkastellaan eduskunnan kevät- ja syysistuntokausien 2024 aikana esitettyjä muutoksia sääntelyyn.
Raportin mukaan hallituksen valtiopäivien 2024 aikana antamat esitykset keventävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Eniten vaikutusta on ollut hallituksen esityksillä, joilla muutetaan kirjanpitolakia, rakentamislakia ja yhteistoimintalakia.
Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan kustannuksia, joita aiheutuu yrityksille lain edellyttämistä tiedonantovelvoitteista, kuten ilmoituksista ja rekisteröinneistä.
Koko valtioneuvostossa otettiin viime kevätistuntokauden alussa käyttöön Yksi sisään, yksi ulos -periaate, jolla huolehditaan, että uutta sääntelyä esitettäessä kevennetään velvoitteita muualta. Ministeriöt arvioivat euromääräisesti hallituksen esitysten vaikutukset yritysten hallinnolliseen taakkaan.
– Sääntelyn sujuvuus on tärkeä kilpailukykytekijä. Hallituksen tavoitteena on purkaa liiallista sääntelyä ja keventää hallinnollista taakkaa. Näin helpotetaan yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä, hallinnollisen taakan keventämisen ja norminpurun ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva valtiosihteeri Mika Nykänen sanoo.
Normien purkaminen etenee
Hallituksen tavoitteena on kautensa aikana purkaa vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia arjessa haittaavaa normia.
Normilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monenlaista säännöstöä: lakeja, asetuksia, viranomaisen määräyksiä ja ohjeita sekä kunnallisia määräyksiä.
Hallituksen tavoitteessa edetään lähes puolivälissä, sillä raportin mukaan ainakin 133 normia on purettu. Eniten vaikutusta on ollut paikallista sopimista lisäävillä lakimuutoksilla sekä rakentamislain korjaussarjalla.
Sääntelyn keventäminen tavoitteena myös EU:ssa
Hallituksen tavoitteena on myös pyrkiä vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä.
Raportti sisältää ministeriöiden tekemän kartoituksen Suomen näkökulmasta yrityksille raskaista EU-säädöksistä. Tällaisia säädöksiä tunnistettiin 22 kappaletta. Niitä ovat esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi ja metsäkatoasetus.
– Yleiskuva on, että EU-sääntelyn aiheuttama taakka on viime aikoina ollut moninkertaista kansalliseen sääntelyyn verrattuna. Uuden komission suunnitelmissa on kuitenkin merkittävät panostukset taakan keventämiseen. Suomi tukee tätä tavoitetta, valtiosihteeri Nykänen kertoo.
