Autoliitto muistuttaa kannanotossaan, että hallituksella ja eduskunnalla on mahdollisuus alentaa polttoaineiden hintoja.
– Öljyn maailmanmarkkinahinnan kaksinkertaistuminen on yhtenä isona tekijänä ollut nostamassa polttoaineiden hintoja kansalaisten kipurajan yläpuolelle. Vaikka öljy onkin kallistunut roimasti, silti polttoaineiden hinnoista suurin osa muodostuu veroista, joiden taso päätetään käytännössä eduskunnassa.
EU:n tilastojen mukaan 95-oktaanisen bensiinin hinta oli helmikuun alussa Suomessa keskimäärin 1,906 euroa ja dieselin 1,829 euroa litralta, kun hinnat olivat vuosi sitten 1,521 ja 1,411 euroa litralta. Yksi 50 litran tankillinen bensiiniä maksaa siis 19 ja dieseliä 21 euroa enemmän kuin helmikuussa 2021. Bensiinin veroton hinta oli helmikuun alussa 2022 Suomessa 0,815 ja dieselin 0,964 euroa litralta.
– Hintojen nousu on ollut niin rajua, että se vaikuttaa jo merkittävästi ihmisten toimeentuloon ja työssäkäyntiin sekä elinkeinoelämään, joka sekin on pitkälti tieliikenteestä riippuvaista, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
– Monilla ei ole omassa arjessaan vaihtoehtoa auton käytölle, joten liikkumiskustannusten nousu on pois muusta kulutuksesta ja kustannusten noustessa riittävän korkeiksi työssäkäynti tulee kannattamattomaksi. Nyt poliitikoilta tarvitaan nopeita toimia tilanteen helpottamiseksi.
Autoliiton mukaan polttoaineiden verotusta on kevennettävä.
– Ainoa oikea tapa korkeista polttoainehinnoista aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi on alentaa liikennepolttoaineiden hintaa verotusta alentamalla. Muita veroja, kuten ajoneuvoveroa, alentamalla kohdentuminen heikkenee heti merkittävästi. Siinä tilanteessa vähiten polttoainetta ostavat autonomistajat saisivat suhteellisesti suurimman kompensaation, kannanotossa sanotaan.
– Sekoitevelvoitteen alentaminen taas kohdentuu eri tavalla eri polttoainelaatujen hintoihin. Sen seurauksena kompensaatio on erilainen riippuen siitä, mitä käyttövoimaa käytetään. Nyt pitää pyrkiä teknologianeutraaleihin toimiin. Tuloveropohjaiset verovähennysmallit eivät puolestaan tarjoa nopeaa oikea-aikaista helpotusta siihen akuuttiin toimeentulohaasteeseen, mihin moni omaa autoa päivittäin tarvitseva on joutunut.
Liiton mukaan keskusteluissa esillä olleen kompensaation myöntäminen esimerkiksi vain haja-asutusalueille olisi epätasa-arvoista.
– Moni kaupungeissa autoa arjen hallinnassa joukkoliikenteen riittämättömän palvelun takia tarvitseva jäisi kompensaation ulkopuolella. Samoin tapahtuisi niille, jotka käyvät työssä kaupungeista haja-asutusalueilla. Jako autonomistajan kotipaikan mukaan ei kohtelisi ihmisiä tasavertaisesti eikä huomioi ajamisen määrää tai tarvetta.
Mikäli kompensaatio tehtäisiin työmatkakuluvähennyksen kautta, niin hyötyjistä jäisivät Autoliiton mukaan ulos opiskelijat, pienituloisimmat osa-aikatyöntekijät sekä monet muusta syystä arjen liikkumisessa autoa tarvitsevat.
– Etuus ei hyödyttäisi myöskään niitä, joilla ei ole vähennysoikeutta, vaikka oman auton käyttö työmatkoilla on esimerkiksi henkilökohtaisista ajankäytöllisistä syistä välttämätöntä.