Korviini on kantautunut lukuisia kafkamaisia kauhutarinoita viljelijöiden virkamiesvalvonnoissa. Saan puheluita viikoittain ihmisiltä, jolta on viety elinkeino tai joita ollaan ajamassa vähintään taloudelliseen ahdinkoon useimmiten olemattomin perustein.
Omat kokemukseni praktiikkaa tekevistä eläinlääkäreistä ovat erittäin positiivisia, mutta jokin mättää epäselvissä eläinsuojeluvalvonnoissa.
Osalle tulee kyseenlaisia tuomioita, kun taas toiset pääsevät selvissä tapauksissa pälkähästä. Eräässä tapauksessa olisi ollut selvä tuomion paikka, mutta siitä selvitiiin pikkusakolla ilman tukisanktioita tai vakavampia seuraamuksia. Tilalla oli jopa useita kuolleita eläimiä ja paljon laiminlyöntejä.
Eteläsuomalainen sikafarmari tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kuusi eläinlääkäriä todisti hänen eläimensä voineen hyvin, mutta heidän todistelunsa rajattiin syyteajan ulkopuolelle. Vankeusrangaistus on raju tuomio, joka toivottavasti kumotaan hovioikeudessa. Väitteet eläinten likaisuudesta, ruuan puutteesta tai vedensaannin puutteista olivat mielipiteitä, joille ei ollut mitään todisteita. Valvontaeläinlääkärin valtaa kukaan ei kyseenalaista, edes tuomioistuin.
Eläinlääkäri määräsi myös 400 sian osaston toimintakieltoon, koska yksi ritilärako oli 21 millin sijasta 21,3 milliä kymmenen sentin matkalta.
Ritilä oli ruokintakaukalon alla. Eläinlääkäri ei muistanut enää oikeudessa, mitä hän oli tarkastusraporttiinsa kirjannut — siat olivat rikkoneet vesijohdon, mistä aiheutui vesikatko. Syyte puutteellisesta vedensaannista jäi voimaan.
Taloudellista vahinkoa tukimenetyksineen aiheutui farmarille yli 300 000 euroa.
Olin kuuntelemassa eläinsuojeluoikeudenkäyntiä. Eläinlääkärin oikeudessa kertomaa: Eläimet olivat hieman hyvin likaisia, hieman sairaan oloisia, kestokuivike oli jonkin verran upottavan märkä, vasikka vaikutti normaalilta mutta yski jonkin verran, vasikka väsyneen oloinen, vaikuttaa hieman liian hoikilta, kivuliaalta vaikuttaen, laihahko. Eläinlääkäri perusteli janoisuutta, koska ”iloinen vasikka kurkotteli vesiämpäriä.” Nestehukan toteamiseen vaaditaan selkeä näyttö tai verikoe.
Usein tulee vastaan sellaisia väitteitä, kuin eläin olisi voinut vahingoittua tai olisi voinut tapahtua vahingoittumisia tai eläin olisi voinut loukata itsensä. Termi riittävä on usein käytetty. Riittävä vedentulo, mikä on riittävä, jos tarkastuskäynnillä ei veden tuloa mitata?
Suomi tarvitsee yhden tuomioistuimen, jossa olisi asiantunteva tuomari ja syyttäjä. Olin seuraamassa eläinsuojeluoikeudenkäyntiä.
Tuomari ei tiennyt mikä on parsinavetta ja syyttäjä puolestaan kysyi, mikä on lypsylehmän ja lihanaudan ero.
Kyse on useissa tapauksissa perustuslaillisten oikeuksista, yksilön oikeusturvasta ja omaisuuden suojasta.
